Suomen ja Luxemburgin välinen sopimus rahoituksesta on ensimmäinen EU:n jäsenvaltioiden välinen sopimus rahoitusmekanismin hyödyntämisestä.

Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää yhteistyössä komission ja CINEA:n kanssa infopäivän uusiutuvan energian rahoitusmekanismista. Tilaisuus järjestetään Helsingissä tiistaina 25.4.2023 klo 10.00-12.30 osoitteessa Eteläesplanadi 4. Tilaisuuteen voi osallistua joko etänä tai paikan päällä. Ilmoittautumislinkki infopäivään.

Tilaisuus on maksuton ja pääosin englanninkielinen. Tilaisuuteen ilmoittautuneet saavat linkin myöhemmin

Uusiutuvan energian rahoitusmekanismin haun odotetaan avautuvan keskiviikkona 12.4.2023 ja päättyvän 27.9.2023. Hakuohje julkaistaan viimeistään haun avautuessa.  Tuettavat hankkeet valitaan kilpailutuksessa, jonka järjestävät Euroopan komissio ja Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto CINEA.

The post Aurinkosähkön hankehaku käynnistymässä – komissio järjestää rahoitusmekanismin infopäivän Helsingissä 25. huhtikuuta appeared first on Lähienergia.

Tulevia tapahtumia

Lähienergialiitto juhlistaa kulunutta kymmentä vuotta katsomalla sekä kuluneisiin kymmeneen vuoteen että vihreän siirtymän tulevaisuuteen järjestämällä 10 vuotta Lähienergiaa seminaarin 20.4.2023. Tilaisuus on kutsuvierastilaisuus, johon Lähienergialiiton jäsenien lisäksi kutsutaan muita matkassa mukana olleita.

Energia- ja talotekniikka-alan koulutustarpeet ja nykytila -yhteistyöfoorumi 24.4.2023. FrEE-hanke järjestää aiheesta tilaisuuden, jossa levitetään tietoa ja pyritään löytämään keinoja parempaan yhteiskehittämiseen kestävällä tavalla. Jos olet energia- ja talotekniikka-alan koulutusta tarjoava organisaatio, kouluttaja, koulutushankkeiden rahoittaja tai yritysyhteistyön edustaja, tervetuloa mukaan. Moni tekee aiheen parissa hyvää työtä, mutta tiedämmekö toistemme hankkeista? Ilman tietoa saatamme tehdä toisaalla samanlaisen koulutushankkeen heti uudestaan osaamatta hyödyntää toistemme tuloksia. Miten saamme hankkeet ja niiden tulokset laajemmin hyödyksi ja varmistetaan niiden jatkuva kehittäminen? Tiedätkö sinä riittävästi muiden hankkeista?

Oletko kiinnostunut tulevaisuuden älykkäistä rakennuksista kuten Empathic Building, energiatehokkuus ja SRI-älyvalmiusindikaattori? Tervetuloa Metropolialle kuulemaan aiheesta lisää. FrEE-hanke järjestää Älykkäät järjestelmät ja energiatehokkuus kiinteistöissä -tapahtuman 26.4.2023. Tilaisuus on maksuton, mutta osallistuminen vaatii ilmoittautumisen 21.4. mennessä tämän linkin kautta.

Poimintoja lähienergia-alan viimeaikaisesta toiminnasta

Koska Suomen kilpailukyvyn säilyttäminen on ensisijaisen välttämätöntä, Lähienergialiitto ehdottaa neljää toimenpidettä, jotta Suomen kilpailukyky pystytään varmistamaan: vakaa sääntely- ja investointiympäristö on elintärkeä, kaavoitus- ja luvitusongelmat tulee ratkaista, työvoiman riittävyys ja osaaminen on varmistettava, tehdään Suomesta älykkään energian kotimaa.

Suomi on ollut sodan aikana yksi eniten energia-alan apua Ukrainaan tarjonneista maista. Tiistaina 14.3. Suomesta lähti viimeisimpänä energia-alan materiaaliapukuljetuksena Ukrainaan älykäs aurinkosähköjärjestelmä. Ukrainaan lahjoitettu aurinkosähköjärjestelmä on varustettu älykkäällä varavoimajärjestelmällä, jonka avulla kriittisten sähkölaitteiden toiminta voidaan turvata sähkökatkon aikana. Lahjoituksen on tehnyt suomalainen energia-alan yritys PlayGreen (nyk. Kerabit Aurinkosähkö) ja se toimitetaan Ukrainaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta.

Ranskalainen Lhyfe suurimmaksi omistajaksi suomalaiseen projektikehitysyhtiö Flexensiin kiihdyttämään yhdessä vihreän vedyn kasvua. Lhyfe, yksi maailman edelläkävijöistä vihreän ja uusiutuvan vedyn tuotannossa, joka vähentää teollisuuden ja liikkumisen hiilidioksidipäästöjä, ilmoittaa hankkineensa 49 %:n osuuden suomalaisesta Flexens-yhtiöstä, joka on vihreän vedyn- ja Power-to- X -hankkeiden kehittäjä.

Kesko ostaa ruotsalaisen aurinkovoimajärjestelmien tukkukauppiaan Zenitec Swedenin. Keskon tytäryhtiö Onninen on sopinut ostavansa aurinkovoimajärjestelmien tukkukauppaa harjoittavan Zenitec Sweden Ab:n. Yritysosto laajentaa Onnisen roolia Ruotsin uusiutuvien energiamuotojen markkinalla ja vahvistaa siten Onnisen asemaa vihreän siirtymän edistäjänä.

Suomen ensimmäinen geotermistä lämpöä kaukolämpöverkkoon tuottava laitos käynnistyi Vantaalla. Vantaan Energian geoterminen lämpölaitos Vantaan Varistossa on valmis. Laitos on valmistumishetkellään Suomen ensimmäinen geoterminen lämpölaitos, jossa syntyvä puhdas ja täysin uusiutuva maalämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon ja myydään sieltä maalämmöstä kiinnostuneille asiakkaille. Kyseessä on pilottilaitos, jossa tutkitaan maalämmöllä tuotetun lämmön mahdollisuuksia kaukolämmön tuotannossa.

Uusi asetus päivittää energiatuen myöntämisen ehdot vuosina 2023–2027. Siinä säädetään muun muassa energiatuen kohdentumisesta, tuen myöntämisen edellytyksistä, enimmäistukitasoista ja energiatuen maksamisen edellytyksistä. Lisäksi tuettavien hankkeiden hankekoolle asetettiin alaraja 30 000 € tai 10 000 €, riippuen hankkeen tyypistä.

Kotimainen älykkääseen energianhallintaan keskittynyt OptiWatti on kehittänyt pientaloille tavan aurinkopaneelien tuotannon arvon maksimointiin.. Yhteen järjestelmään keskitetty energianhallinta perustuu energiankäytön ohjaukseen ennakoitavissa olevan tarpeen, oman tuotannon sekä sähkön hinnan perusteella. Sähkön kulutusta ohjataan hetkiin, jolloin se on halpaa tai sitä saadaan omasta aurinkosähköjärjestelmästä. Kalleimmat sähkön hinnat voidaan hyödyntää myymällä oma tuotanto verkkoon ja minimoimalla oma kulutus.

Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Pitkäaikainen puheenjohtaja, professori emeritus Raimo Lovio kysyy ratkeavatko ongelmat teknologioita muuttamalla ilman, että tarvitaan syvällisempää siirtymää tuotanto- ja kulutustavoissa. Eivät ratkea. Uusien energiateknologioiden edistysaskeleet antavat toivoa muutosten mahdollisuuksista, mutta sillä edellytyksellä, etteivät energia- ja materiaalivirrat Suomen kaltaisessa vauraassa maassa keskimäärin enää juurikaan kasva seuraavien vuosikymmenten aikana. Paitsi tilanteessa, jossa Suomesta on tullut puhtaan energian suurvalta ja vientimaa.: Nollamiehen mietteitä.

Ilmatar Energy Oy:lle merituulivoiman tutkimuslupa Selkämerelle Valtioneuvosto on myöntänyt 30.3.2023 Ilmatar Energy Oy:lle ehdollisen suostumuksen suorittaa merituulivoimapuistohankkeeseen liittyviä merialueen ja merenpohjan tutkimuksia Suomen talousvyöhykkeellä. Valtioneuvoston suostumus on voimassa 31.12.2024 saakka.

Eduskunta hyväksyi rakentamisen päästöjä pienentävät ja digitalisaatiota edistävät lait. Uusi laki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki myös sujuvoittaa rakentamista, vauhdittaa kiertotaloutta ja digitalisaatiota ja parantaa rakentamisen laatua. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.

Uusiutuvan energian direktiivistä saavutettu sopu EU:n trilogineuvotteluissa. Uusiutuvan energian direktiivin päivityksestä saavutettiin 30.3.2023 aamulla alustava yhteisymmärrys Euroopan komission, parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston trilogineuvottelussa. Uusiutuvan energian koko EU:ta koskevaa yleistavoitetta vuodelle 2030 korotettiin nykyisestä 32 prosentista 42,5 prosenttiin. Tämä edellyttäisi Suomelta noin 60 prosentin tasoa.

Komission ehdotus käynnistää neuvottelut sähkön markkinamallin uudistamisesta. Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa päästöttömän energian investointeja ja asteittain luopua maakaasun käytöstä, vähentää kuluttajahintojen heilahtelua, suojella kuluttajia markkinoiden väärinkäytöksiltä sekä parantaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja tehdä siitä päästötön.

Oppimisympäristön käyttäjätestaus FrEE-hankkeessa. Tässä blogikirjoituksessa kerromme siitä, miten olemme toteuttaneet FrEE-hankkeessa osaamiskomponenttien käyttäjätestauksen. Tarkalleen ottaen kerromme mitä käyttäjätestaus on, miten testaukset suunniteltiin FrEE-hankkeessa sekä minkälaista palautetta oppimisympäristöstä saatiin käyttäjiltä.

FrEE-hankkeen Taina Rautiainen kirjoittaa: Katsaus EU Green Deal -strategiaan sekä ilmasto- ja energiatavoitteisiin Suomessa. Suomesta on tulossa vihreän siirtymän kärkimaa. Onnistunut valtion ohjaus ja tehokkaat ilmastoon ja energiaan liittyvät toimet puhuvat sen puolesta. Asunto ja taloyhtiö kerrallaan vihreää siirtymää edistämässä ARA:n avustuksilla. Asumisen aiheuttamat ilmastopäästöt ja energiankulutus ovat suuruudeltaan merkittäviä. Valtion rahoitukseen perustuva ARA:n energia-avustus vähentää asuinrakennusten kasvihuonepäästöjä ja tekee niistä energiatehokkaampia.

Uutiskirjeen tavoite

Lähienergialiiton tavoite on edistää suomalaista uusiutuvan energian käyttöä ja siihen liittyvää teknologi aa ja liiketoimintaa. Yksi tärkeä osa liiton toiminnasta on myöskin Lähienergialiiton ja sen jäsenten toiminnasta tiedottaminen. Nykymaailmassa viestintäkanavia on monia ja me pyrimme palvelemaan jäsenistöämme ja sidosryhmiämme mahdollisimman monessa kanavassa. Siksi tämä kerran kuukaudessa sähköpostilla lähetettävä uutiskirje. Kaikki Lähienergialiiton uutiskirjeet löytyvät tämän linkin avulla.

Muita Lähienergialiiton uutisia ja vilkasta blogausta pääset seuraamaan tämän linkin avulla. Kaikki Lähienergialiiton viralliset lausunnot ja kannanotot taas löytyvät tämän linkin avulla.

The post Lähienergialiiton uutiskirje 3/2023: Suomen kilpailukyvyn säilyttäminen on ensisijaisen välttämätöntä appeared first on Lähienergia.

Uusiutuvan energian direktiivi asettaa tavoitteet, yleiset puitteet ja useita toimenpiteitä, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa ja kulutusta sekä varmistavat EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Direktiivin uusiutuvan energian tavoitteita korottavan päivityksen taustalla on EU:n 55-valmiuspaketti, jolla tähdätään unionin kasvihuonepäästöjen vähentämiseen 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Uusiutuvan energian koko EU:ta koskevaa yleistavoitetta vuodelle 2030 korotettiin nykyisestä 32 prosentista 42,5 prosenttiin. Tämä edellyttäisi Suomelta noin 60 prosentin tasoa. Kyse ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa sitovasta jäsenmaakohtaisesta tavoitteesta, ja Suomi asettaa kansallisen tavoitteensa myöhemmin EU:n hallintomalliasetuksen mukaisessa prosessissa.

Metsäbiomassalle tiukempia vaatimuksia energiakäytössä

Puun kaskadikäyttöä tulee seurata tarkemmin, eikä teollisuuden käyttöön kelpaavalle puulle saisi myöntää suoraa tukea energiakäytössä. Kaskadiperiaatteella tarkoitetaan materiaalien resurssitehokasta käyttöä siten, että metsäbiomassaa käytetään ensi sijassa tuotteisiin ja materiaaleihin energiakäytön sijasta. Jatkossa jäsenvaltioilta edellytetään toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että energia, joka on peräisin biomassasta, on tuotettu tavalla, joka minimoi kohtuuttomat vääristymät raaka-ainemarkkinoilla sekä haitalliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen.

Lisäksi biomassan kestävyyskriteereihin on tulossa muutoksia. Kestävyyskriteerien soveltamisrajan osalta kiinteitä biomassapolttoaineita käyttävien laitoksen kokonaislämpötehoraja alenee 20 MW:sta 7,5 MW:iin. Tämä tarkoittaa sitä, että biomassan kestävyyden osoittamiseen velvoitettujen laitoksien lukumäärä tulee jatkossa lisääntymään.

Riskiperusteiseen tarkasteluun sisältyy jatkossa myös tiettyjä kiellettyjä alueita, joilta ei saa hankkia metsäbiomassaa energiakäyttöön. Näitä ovat muun muassa aarniometsät, vanhat metsät ja muut erityisen monimuotoiset metsäalueet.

Metsähaketta ei rajoitettaisi Euroopan parlamentin esittämällä tavalla, vaan sen käyttö säilyisi jatkossakin osana uusiutuvan energian keinovalikoimaa, kunhan kestävyyskriteerien täyttyminen osoitetaan.

Uusiutuvan energian edistäminen liikenteessä

Liikennesektorilla jäsenvaltiot voivat tulevaisuudessa valita joko kasvihuonekaasuintensiteetin vähenemään tai uusiutuvan energian osuuteen perustuvan tavoitteen väliltä. Liikenteeseen jaeltujen polttoaineiden ja sähkön kasvihuonekaasuintensiteetin tulisi vähentyä vähintään 14,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Jos jäsenvaltio päättää valita uusiutuvan energian osuuteen perustuvan mallin, tulee osuus nostaa 29 prosenttiin vuonna 2030.

Kehittyneille biopolttoaineille sekä uusiutuvaan vetyyn perustuville sähköpolttoaineille asetetaan yhteinen 5,5 prosentin tavoite. Lisäksi julkisten latauspisteiden kautta jaeltu uusiutuva liikennesähkö tulee liittää velvoitejärjestelmien piiriin. Liikennesektorin tavoite koskee jatkossa tieliikenteen lisäksi myös meri- ja lentoliikennettä.

Tuotantolaitosten rakentamista pyritään nopeuttamaan

Direktiivi pyrkii nopeuttamaan uusiutuvan energian tuotantolaitosten rakentamista velvoittamalla jäsenvaltiot kartoittamaan kansallinen tuotantopotentiaali sekä määrittämään uusiutuvan energian tuotantoon erityisen hyvin sopivia alueita.

Lupamenettelyjä koskevien muutosten taustalla on REPowerEU-suunnitelma. Tuotantolaitosten lupamenettelyjen osalta direktiivissä eriytetään menettelyjen enimmäiskesto määritetyillä uusiutuvan energian alueilla ja muilla alueilla. Ympäristövaikutusten arviointimenettely sisällytetään määräaikoihin. Direktiiviin on sisällytetty myös loppuvuodesta 2022 hyväksytyn uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä nopeuttavan asetuksen sisältöä.

Direktiivi tulee voimaan tänä keväänä

Jäsenvaltioiden on toimeenpantava direktiivin velvoitteet pääosin 18 kuukauden kuluessa direktiivin voimaan tulon jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee direktiivin kansallista toimeenpanoa Suomessa.

Lue lisää neuvoston tiedotteesta Council and Parliament reach provisional deal on renewable energy directive.

Lähde TEM tiedote.

The post Uusiutuvan energian direktiivistä saavutettu sopu EU:n trilogineuvotteluissa appeared first on Lähienergia.

Tutkimusalue Vågskär sijaitsee Selkämerellä Ahvenanmaan pohjoispuolella. Hankealueen lähin etäisyys Ahevenanmaasta (Dånön saari) on noin 30 kilometriä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 363 neliökilometriä. Alustavan arvion mukaan alueelle voidaan sijoittaa enintään noin 80 tuulivoimalaa, joiden enimmäiskorkeus on 400 metriä.

Valtioneuvoston suostumuksen ehtona on, että hakija, hankkeen toteuttaja tai tämän sijaan tullut seuraaja täyttää päätöksessä esitetyt ehdot. Luvan saajan olisi muun muassa noudatettava tutkimuksissaan yleistä varovaisuusperiaatetta vahinkojen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi.

Tutkimuksilla tulisi myös löytää uudelle merituulivoimapuistolle myös sellainen teknisesti, toiminnallisesti ja ympäristöllisesti tarkoituksenmukainen hankealue, että Suomen talousvyöhykkeen nykyinen tai mahdollinen myöhempi taloudellinen hyödyntäminen tai muu käyttö tai meritieteellinen tutkimus vaikeutuu mahdollisimman vähäisessä määrin.

Valtioneuvoston päätös on täytäntöön pantavissa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää.

Valtioneuvosto päättää merituulivoiman lopullista toteuttajista myöhemmin

Valtioneuvostolla on laaja harkintavalta Suomen talousvyöhykkeen oikeuksien osalta. Sen kanta tutkimuslupiin tässä vaiheessa ei vielä ota kantaa tai anna hakijalle etusijaa mahdolliseen tulevaan rakentamislupaan tai alueen muuhun hyödyntämiseen.

Valtioneuvoston suostumus tutkimuksiin yksittäisillä tutkimusalueilla ei vielä tarkoita investointi- tai rakentamisoikeuden myöntämistä tutkimusluvan saajalle, eikä anna tälle etusijaa taloudelliseen hyödyntämiseen tähtääviin tutkimuksiin tai mahdolliseen tulevaan rakentamislupaan kyseisille alueille. Ei ole myöskään olemassa tekijöitä, jotka estäisivät valtioneuvostoa myöntämästä kahta erillistä, ajallisesti rajattua tutkimuslupaa samalle talousvyöhykkeen alueelle.

Päätös merituulivoimapuiston toteuttamisesta tehdään myöhemmin talousvyöhykeluvituksen prosessissa. Tutkimuslupa ei estä valtioneuvostoa käyttämästä laajaa harkintavaltaansa ja myöntämästä Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 luvun muuta oikeutta samalle talousvyöhykkeen alueelle vielä tutkimusluvan voimassaollessa.

Valtioneuvoston suostumus Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan (VN:n päätös 30.3.2023)
Lähde TEM-tiedote.

The post Ilmatar Energy Oy:lle merituulivoiman tutkimuslupa Selkämerelle appeared first on Lähienergia.

Smart Energy Åland (SMÅ) -tutkimusohjelmasta saatua ainutlaatuista osaamista hyödyntämään perustettu Flexens on vuodesta 2018 lähtien kehittänyt merkittävää osaamista energiajärjestelmien mallintamiseen ja projektikehitykseen. Nyt yhtiö, jonka palveluksessa on 19 henkilöä, pyrkii vihreän vedyn ja uusiutuvien energialähteiden Power-to-X:n johtavaksi yritykseksi. Yrityksen toiminta tukee Suomen tavoitteita olla Power-to-X:n johtava maa Euroopassa.

Flexensillä on vahva hankeportfolio, jonka ennakoitu kokonaiskapasiteetti ylittää 1,5 GW Suomessa ja ulkomailla, mukaan lukien:

• Kokkola: Flexensillä on pitkälle edennyt hanke, jonka taustalla on aiesopimukset kriittisten sidosryhmien kanssa Kokkolassa (300 MW – arvioitu käyttöönotto vuoteen 2027 mennessä). Tällainen laitos varmentaisi Suomen paremman energia- ja ammoniakkiomavaraisuuden.
• Ahvenanmaa: Ahvenanmaan saaristossa, useamman vuoden aikana tehdyn tutkimuksen jälkeen, yritys on kehittänyt maailman johtavan Smart Energy Åland -demoalustan esitelläkseen yhteiskuntaa, joka perustuu 100 % uusiutuvaan sähköön, ja jossa käytetään vetyä ja Power-to-X -teknologiaa.
• Lempäälä: Flexens perustaa Lempäälään ensimmäisen 2,5 MW:n vihreän vedyn tuotantoyksikön (odotetaan olevan toiminnassa vuonna 2025), joka liitetään Suomen ensimmäiseen vedyn tankkausasemaan. Laitos liitetään energiayhtiö Lempäälän Energian omistamaan paikalliseen älykkääseen energiajärjestelmään nimeltään LEMENE.

Lhyfe on yksi maailman edelläkävijöistä vihreän vedyn tuotannossa

Berndt Schalin, toimitusjohtaja, Flexens Oy Ab: ”Lhyfe on yksi markkinoiden edelläkävijöistä ja yksi yrityksistä, joka pystyy toteuttamaan projektit nopeasti. Odotamme innolla yhteistyömme tehostamista, jotta voimme hyödyntää pohjoismaisten markkinoiden tuntemustamme uusien vihreiden vetyprojektien toteuttamiseksi.”

Vuonna 2021 Lhyfe vihki käyttöön maailman ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksen, joka on suoraan yhteydessä tuulipuistoon, ja vuonna 2022 maailman ensimmäisen vihreän vedyn offshore -demolaitoksen. Yhtiöllä, jonka tavoitteena on yli 3 GW:n asennettu kapasiteetti vuoteen 2030 mennessä, on kolme uutta teollisuuslaitosta toiminnassa vuoden 2023 loppuun mennessä, ja se on jo ilmoittanut useista projekteista ympäri Eurooppaa, erityisesti Pohjoismaissa, GreenLabin ja GreenHyScalen kanssa Tanskassa, Storgrundetin, Trelleborgs Energin ja Harjedalen kanssa Ruotsissa sekä Horisont Energin kanssa Norjassa.

Kiihdyttääkseen kehitystään ja kasvuaan Lhyfe on tehnyt pääomasijoituksen suomalaisen Flexensin

Kiihdyttääkseen kehitystään ja kasvuaan Pohjois-Euroopassa ja erityisesti Suomessa, jo 11 maassa toimiva Lhyfe, on päättänyt tulla mukaan suomalaisen Flexensin toimintaan 49 %:n pääomasijoituksella.

Investoinnin kautta Lhyfe tulee osaksi kehittäjien ja asiantuntijoiden tiimiä, jolla on erinomainen verkosto Suomessa ja Pohjois-Euroopassa sekä projektisalkku, joka sisältää yhden Suomen suurimmista vihreän vedyn projekteista.

Lhyfen mukaantulon myötä Flexens saa tuekseen yhden vihreän vedyn tuotannon edistyneimmän toimijan teknologisen asiantuntemuksen, minkä johdosta yritys voi kehittää useampia projekteja, nopeammin ja laajemmassa mittakaavassa.
Lhyfe ja Flexens aloittivat ensimmäiset yhteisprojektinsa vuonna 2020. Nyt he virallisesti yhdistävät asiantuntemuksensa, markkinatuntemuksensa ja kaupalliset portfolionsa nopeuttaakseen nykyisiä projekteja ja tunnistaakseen uusia mahdollisuuksia Pohjois-Euroopassa, jotka liittyvät erityisesti suuriin offshore-projekteihin, saavuttaakseen itselleen asettamansa hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet.

Taia Kronborg, Chief Business Officer, Lhyfe: ”Flexens on asiantunteva ja sitoutunut yritys, jonka kanssa meillä on ollut onni työskennellä viime kuukausina. Yhteiset arvomme ja heidän paikallisten markkinoiden tuntemuksensa vakuutti meidät liittymään yhteen saavuttaaksemme tavoitteemme nopeammin.”

Lisätietoja Lhyfestä ja Flexensistä

Lähde Flexens tiedote.

The post Ranskalainen Lhyfe suurimmaksi omistajaksi suomalaiseen projektikehitysyhtiö Flexensiin kiihdyttämään yhdessä vihreän vedyn kasvua appeared first on Lähienergia.

Mitä käyttäjätestaus on ja miksi se kannattaa tehdä?

Käyttäjätestaus on kustannustehokas tapa varmistaa digitaalisten palveluiden käytettävyys ja se, vastaako palvelu käyttäjän tarpeisiin. Testausta suunnitellessa kannattaa miettiä, mitä halutaan selvittää ja miksi. On suositeltavaa testata palveluita useita kertoja kehityksen aikana, sillä se auttaa varmistamaan, että oikeat ongelmat havaitaan ja niitä aletaan ratkaista hyvissä ajoin ennen palvelun julkaisua.

Palvelun testaaminen kannattaa aloittaa siinä vaiheessa, kun prototyypin perustoiminnallisuus on kunnossa. Prototyyppiä ei kannata kiillottaa ihan liikaa, koska liian hyvä visuaalinen ilme voi jopa harhauttaa testaajaa ja keskittää hänen huomionsa asioihin, jotka ovat siinä hetkessä epäolennaisia. Prototyyppiä täytyy kuitenkin aina parantaa käyttäjien palautteen perusteella ennen seuraavaa testausta. Tätä prosessia kutsutaan iteratiiviseksi testaamiseksi.

Testauksen etuna on se, että varhaisessa testauksessa pystytään löytämään niitä oikeita ongelmia, joita käyttäjälle tulee vastaan, eikä lähdetä suunnittelemaan uusia ominaisuuksia sellaista varten, millä käyttäjälle ei ole väliä.

Miten osaamiskomponenttien testaus toteutettiin FrEE-hankkeessa?

Palvelumuotoiluhaastatteluista olemme oppineet, että alan ammattilaisten työpäivät ovat vaihtelevia ja ajoittain kiireisiä, jonka vuoksi opiskelu halutaan toteuttaa oman aikataulun mukaan paikasta riippumatta. Tämän takia koneella suorittamisen lisäksi olemme kiinnittäneet huomiota mobiiliversion suunnitteluun ja pyytäneet testaajia suorittamaan osaamiskomponetteja sekä tietokoneella että mobiililaitteilla.

Koska FrEE-hankkeessa testaamisen tavoitteena oli arvioida käytettävyyden lisäksi myös koulutusmateriaalien ymmärrettävyyttä, lähdimme kartoittamaan tapahtumia, joista oli mahdollisuus saada kohderyhmän edustajia testaamaan osaamiskomponentteja.

Kaiken kaikkiaan olemme tähän asti ehtineet testaamaan osaamiskomponentteja kolmessa eri tapahtumassa: FinnBuild- ja Energiamessuilla syksyllä 2022 sekä hanketiimimme järjestämässä Talotekniikka tänään-tapahtumassa Metropolian Myllypuron kampuksella tammikuussa 2023. Lisäksi osallistimme Metropolian energia- ja ympäristötekniikan tutkinnon opiskelijoita koulutusmateriaalien etätestaukseen.

Kuva: Piirroskuvat käyttäjätestauksesta Finnbuild- ja Energiamessuilla (Ellamari Koutonen)

Kaikissa tapahtumissa esittelimme hanketta ja annoimme testikäyttäjille aikaa suorittaa osaamiskomponentteja. Palautelomakkeen lisäksi keräsimme suullista palautetta ja kirjoitimme havainnointimuistiinpanoja. Käyttäjäkeskeisessä digitaalisten palveluiden suunnittelussa tätä menetelmää kutsutaan Think aloud-menetelmäksi, eli käyttäjää pyydetään sanoittamaan ajatteluprosessejaan ja nostamaan esille ongelmia, mikäli sellaisia tulee vastaan.

Tuloksena saimme hyviä kommentteja käyttäjiltä koskien sisältöä ja alustan käytettävyyttä. Saimme kuulla muuan muassa käyttäjien yleistä mielipidettä opintokokonaisuuksista sekä siitä, mitä muita aiheita he toivoisivat näkevänsä koulutusmateriaaleissa. Käyttäjät ovat kaivaneet esimerkiksi sisältöjä eri energialähteistä ja kehitteellä olevista uusista teknologioista.

Käytettävyyttä pyrimme parantamaan joka testauksen jälkeen käyttäjiltä saamamme palautteen perusteella. Testauksen kautta meille selvisi muuan muassa ettei Microsoft Edge -selain ei tue kaikkea kurssin sisältöä. Lisäksi käyttäjät ovat kokeneet komponenttien sisällä navigoinnin vaikeaksi, joten teimme parannuksia osaamiskomponenttien rakenteeseen, josta nykyään pystyy seuraamaan omaa edistymistä ja sijaintia komponentin sisällä paremmin.

Mitä seuraavaksi?

Testauksen kautta olemme saaneet alan ammattilaisilta arvokasta kehittävää palautetta, joka on auttanut meitä parantamaan oppimisympäristön sisältöjä ja käytettävyyttä. Jatkossa esittelemme edelleen oppimisympäristöä lähitilaisuuksissa ja samalla suunnittelemme etätestausta, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus osallistua testaukseen heille itselleen sopivaan aikaan, eli ns. ei-valvottuun etätestaukseen.

Haluaisitko itse vaikuttaa FrEE-hankkeessa kehitettäviin koulutusmateriaaleihin? Sinulla ei tarvitse olla asiantuntemusta aiheesta, riittää jos löytyy kiinnostusta jostakin tietystä aiheesta alla olevasta listasta:

• Lämpöpumput
• Hybridilämmitysjärjestelmät
• Energiatuotannon perusteet
• Rakennuksen lämmitystarve
• Termodynamiikan ja energiatekniikan peruskäsitteet
• Aurinkosähköjärjestelmät
• Tekninen myynti ja myyntityö

Voit tutustua oppimateriaaleihin qr-koodin tai tämän linkin kautta. Mikäli haluat jättää meille avointa palautetta oppimateriaaleista, voit sen tehdä palautelomakkeen kautta. Jos olet kiinnostunut tulevista testaustapahtumista tai etätestauksesta, voit ottaa minuun yhteyttä lada.stukolkina@metropolia.fi.

Kirjoittaja:

Lada Stukolkina, palvelumuotoiluassistentti
Metropolia ammattikorkeakoulu
lada.stukolkina@metropolia.fi

The post Oppimisympäristön käyttäjätestaus FrEE-hankkeessa appeared first on Lähienergia.

Aurinkosähkö ja älykäs energianhallinta yhdessä paketissa

OptiWatti Solar Kotipaketti sisältää aurinkosähköjärjestelmän sekä älyohjauksen lämmityksen, energiankäytön ja aurinkosähkön tuotannon optimointiin.

”Tarjoamme helpon tavan siirtyä uuteen energia-aikakauteen, jossa itse tuotetaan osa kiinteistön kulutuksesta sekä optimoidaan kulutus niin asukkaan kuin sähköjärjestelmän kannalta parhaalla tavalla”, kertoo OptiWatin tuotekehitysjohtaja Juha Marjeta.

”OptiWatti Solar Kotipaketti yhdistää erittäin tehokkaan ja helpon energian kokonaishallinnan ja laadukkaan oman tuotannon yhteen kokonaisuuteen, jossa kaikki oleellinen on yhdessä paketissa. Toimitamme kokonaisuuden avaimet käteen -palveluna ja tuemme käytössä. Paketin hyödyt asiakkaalle ovat vaivattomuus sekä asiointi yhden luotettavan kumppanin kanssa.”

OptiWatti maksimoi aurinkosähkön arvon

Aurinkopaneelien buumi jatkuu kuumana, ja viime kesän hintojen perusteella ylijäämäsähkön myynniltä osataan jo odottaa euroja tilille. Ylituotanto myydään sähköyhtiölle pörssisähkön spot-hinnalla riippumatta kiinteistön sähkösopimuksen tyypistä.

Älyohjaus tekee energiankäytön optimoinnista pitkäjänteisesti kannattavaa ja vaivatonta. OptiWatti hoitaa ohjauksen automaationa hyödyntäen kiinteistön tulevaa lämmityksen tarvetta sekä seuraavan vuorokauden pörssisähkön hintaa.

”Itse tuotetun sähkön arvo on yleensä suurempi, kun se käytetään itse. Tällöin kulutusta kannattaa ohjata ajalle, jolloin tuotetaan aurinkosähköä. Suuret vaihtelut pörssisähkön hinnassa muuttavat tilannetta. Kun sähkön hinta nousee huomattavan kalliiksi, sähkön arvo voikin olla suurempi silloin, kun se myydään verkkoon, jolloin tilanne kääntyy päinvastaiseksi. Tällöin kaikki oma tuotanto kannattaakin myydä ja ostaa takaisin edullisempana ajankohtana”, sanoo Voimatelin aurinkosähköjärjestelmien tuotepäällikkö Lauri Ahlsten.

Kulutus automatisoidaan halvoille tunneille ja myynti kalliille

Pörssisähkön suuret päiväkohtaiset hintavaihtelut näyttävät tulleen jäädäkseen. Kun asukkaan käytössä on pörssisähkösopimus, OptiWatti ajoittaa myös ostosähköä, jolloin muun muassa sähkölämmityksen ja lämminvesivaraajan kulutusta saadaan painotettua vuorokauden edullisimmille tunneille.

Pörssisähkön ohjausta hyödyntäen on helppo ohjata talon sähkönkulutusta ja rajoittaa sähkönkäyttöä kalleimpina hetkinä. Älyohjaus automatisoi lämmityksen huonekohtaisesti ja huolehtii siitä, ettei sähkön kalliita tunteja käytetä enempää kuin on välttämätöntä.

”Aurinkosähköjärjestelmän omistajalle sähkön pörssihinnalla on merkitystä, vaikka sähköä ostaisikin kiinteähintaisella sopimuksella. Mahdollista ylituotantoa varten täytyy olla sopimus, jossa määritetään, kuka sähkön ostaa ja millä hinnalla. Lähes poikkeuksetta nämä sopimukset sidotaan pörssisähkön hintaan. OptiWatti osaa huomioida ohjauksessaan sähkön siirron, hankinnan ja myynnin hinnat”, toteaa Ahlsten.

OptiWatti Solar Kotipaketti lanseerataan Kevätmessuilla Helsingin Messukeskuksessa 30.3.-2.4.2023.

Lähde Voimatel tiedote.

The post OptiWatilta uusi energianhallinnan kokonaisratkaisu aurinkosähkön tuotannon arvon maksimointiin appeared first on Lähienergia.

Keskon liiketoiminta Ruotsissa koostuu Onnisen teknisestä tukkukaupasta sekä kahdesta rautakauppaketjusta, joista K-Bygg palvelee yritysasiakkaita ja K-Rauta sekä rakentamisen ammattilaisia että kuluttajia. Zenitec Sweden Ab:n yritysosto kasvattaa Onnisen tarjoomaa, asiantuntemusta ja asiakaskuntaa Ruotsin nopeasti kasvavalla uusiutuvien energiamuotojen markkinalla.

Zenitec Sweden Ab myy aurinkovoimajärjestelmiä teknisen tukkukaupan asiakkaille. Yhtiön liikevaihto oli noin 13 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja se työllistää noin 20 teknisen tukkukaupan asiantuntijaa, jotka palvelevat ja neuvovat asiakkaita nopeasti kasvavalla ja kehittyvällä aurinkovoimamarkkinalla.

”Yritysosto laajentaa toimintaamme uusiutuvien energiamuotojen markkinalla Ruotsissa ja vahvistaa entisestään Onnisen roolia vihreän siirtymän edistäjänä. Jatkamme rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialan kasvustrategian toteuttamista ja haemme kasvua Pohjois-Euroopassa jatkossakin sekä orgaanisesti että yritysostoin”, toteaa toimialajohtaja ja Keskon pääjohtajan sijainen Jorma Rauhala.

Osapuolet eivät julkista kauppahintaa.

Lisätietoja

Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialajohtaja, pääjohtajan sijainen Jorma Rauhala, puh. 010 53 22211, jorma.rauhala@kesko.fi

Lähde Keskon tiedote.

The post Kesko ostaa ruotsalaisen aurinkovoimajärjestelmien tukkukauppiaan Zenitec Swedenin appeared first on Lähienergia.

Variston lämpökeskuksen tontille Vantaalle rakennetun geotermisen lämpölaitoksen ansiosta Vantaan Energia pystyy jatkossa tuottamaan kaukolämpöä täysin uudella tavalla maalämpöön pohjautuen. Vantaalaisten kaukolämpöasiakkaiden on jatkossa mahdollista lämmittää kotinsa maalämmöllä kaukolämpöverkon kautta. Variston geolämpölaitos parantaa myös Vantaan energiaomavaraisuutta lisätessään uusiutuvan lämmön osuutta lämmöntuotannossa. Vantaan Energian geolämpölaitos tuottaa noin 1400 MWh lämpöä. Tämä vastaa volyymiltään noin 35 perinteistä maalämpökaivoa.

Alkuperäisen rakennussuunnitelman mukaan QHeatin oli tarkoitus porata yksi maaperän lämpöenergiaa hyödyntävä kahden kilometrin syvyinen lämpökaivo. Muun muassa kallioperän haasteiden takia alkuperäinen suunnitelma korvattiin kolmella 800 metriä syvällä kaivolla.

Variston laitoksessa tutkitaan myös geotermisen lämpölaitoksen soveltuvuutta kaukolämmön energiavarastoksi, joka mahdollistaisi energian kausivaihteluiden tasaamisen

”Geoterminen lämpölaitos tarjoaa asiakkaillemme geotermisen maalämmön edut ilman omaa investointia huolettomana palveluna ja vakaaseen hintaan. Geoterminen lämpö on erinomainen lisä muiden Uusiolämpö-tuotteidemme rinnalle ja on innovatiivinen tapa tuottaa uusiutuvaa lämpöä yhtenä ratkaisuna kohti tavoitettamme olla hiilinegatiivinen energiayhtiö vuoteen 2030 mennessä. Variston pilottiprojektista saimme arvokasta oppia syvien georeikien poraamisesta. Tekniikan ja kannattavuuden osalta on vielä haasteita, mutta tämänkin projektin aikana kuljimme valtavan kehitysmatkan ja viimeinen geolämpökaivo syntyi kuudessa viikossa”, kertoo Vantaan Energian energiapalveluliiketoiminnan johtaja Matti Wallin.

”Vantaan Energia on rohkea energia-alan muutoksentekijä, joka hakee aktiivisesti uusia ratkaisuja saavuttaakseen ilmastotavoitteensa. On hienoa toteuttaa hanke, jolla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita kaukolämmön tuotannossa ja siten muuttaa kaupungin lämmitystä hiilineutraalimmaksi ja vähäpäästöisemmäksi. QHeatin missiona on olla mukana vauhdittamassa yhteiskunnan siirtymistä puhtaaseen energiaan”, sanoo QHeatin toimitusjohtaja Erika Salmenvaara.

Hiilinegatiiviseksi vuoteen 2030 mennessä tähtäävä Vantaan Energia on edullisen ja vähäpäästöisen lämmöntuotannon edelläkävijä, joka hyödyntää kiertotalouden ja uuden teknologian mahdollistamia ratkaisuita energiantuotannossaan. Vantaan Energia tarjoaa asiakkailleen pääkaupunkiseudun edullisinta kaukolämpöä.

Lähde Vantaan energian nettisivut.

The post Suomen ensimmäinen geotermistä lämpöä kaukolämpöverkkoon tuottava laitos käynnistyi Vantaalla appeared first on Lähienergia.

Suomen Lähienergialiitto ry haluaa nostaa esille seuraavat asiat ja niihin liittyvät toimenpide-ehdotukset, jotta pystymme säilyttämään ja parantamaan Suomen kilpailukykyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa vihreän energian investoinneista. Näillä investoinneilla saavutetaan Suomen tavoite olla hiilineutraali 2035 – ja hiilipositiivinen sen jälkeen.

Suomen aika on nyt, sillä puhtaan energian investointimiljardeilla on monta halukasta ottajaa.

Investointien saaminen Suomeen vaatii vakaan ja osaavan yhteiskunnan, markkinaehtoisesti toimivat energia- ja rahoitusmarkkinat sekä erityisesti ennustettavan ja vakaan investointiympäristön. Investointiympäristön vakauden varmistaa pitkäjänteinen ja vakaa sääntely – verotus, lupaprosessit, lait ja asetukset. Uusien teknologioiden osalta määräaikaiset ja innovaation alkuvaihetta pidemmälle kantavat tuki-instrumentit ovat perusteltuja. Näin Suomi voi hyödyntää ne tehokkaimmin, sen sijaan että ne myydään ulkomaille.

Lähienergialiitto ehdottaa neljää toimenpidettä, jotta kilpailukyky pystytään varmistamaan:

1. Vakaa sääntely- ja investointiympäristö on elintärkeä
2. Kaavoitus- ja luvitusongelmat tulee ratkaista
3. Työvoiman riittävyys ja osaaminen on varmistettava
4. Tehdään Suomesta älykkään energian kotimaa

Vakaa sääntely- ja investointiympäristö on elintärkeä

Investoinnit puhtaaseen energiaan lisäävät Suomen energiaomavaraisuutta ja houkuttelevat Suomeen lisää teollisia investointeja. Puhtaaseen energiaan tehtävät investoinnit perustuvat pitkältä ennakoitavaan investointiympäristöön. Tähän mennessä Suomeen on jo tehty miljardien eurojen investoinnit ja julkistettujen suunnitelmien perusteella lähivuosina Suomeen on mahdollista saada kymmenien – jopa satojen – miljardien investoinnit. Suomen investointiympäristö pitää pysyä yli hallituskausien vakaana ja ennustettavana. Näin toimien saamme puhtaan energian tuotantoinvestointien lisäksi teollisia investointeja, jotka hyödyntävät puhdasta energiaa ja joiden avulla valmistetaan puhtaan energian teknologiaa Suomeen ja ennen kaikkea vientiin.

Uusien teknologioiden osalta tarjolla olevien investointitukipäätösten nopeuttaminen on tärkeää, koska näiden investointien vipuvaikutus on merkittävä.

Kaavoitus- ja luvitusongelmat tulee ratkaista

Puhtaan energian investointien kaavoitus- ja lupaprosesseja on kehitetty, jotta löytyisi tasapaino sujuvan läpimenoajan ja riittävän valitusoikeuden välillä. Oli sitten kyseessä mikä tahansa puhtaan energian investointi, esim. energiakaivojen poraaminen, biokaasulaitoksen tai aurinko- tai tuulivoimalan rakentaminen tai sähköverkon rakentaminen. Lisäksi on varmistettava se, että näiden prosessien läpivienti ja tulokset ovat samat riippumatta missä päin Suomea investointisuunnitelmaa käsitellään – näin ei nykyään ole.

Tähän monimutkaiseen ongelmaan ratkaisu on eri osapuolten toimintatapojen hienosäätö – ei uudistaminen. Energia kuuluu erittäin moneen hallinnonalaan, jonka seurauksena Suomelta puuttuu kokonaisuuden toimivuudesta vastaava taho – tähän on ensisijaisen tärkeää löytää ratkaisu. Lähienergialiitto ehdottaa, että valtioneuvosto perustaa työryhmä, jonka tehtävänä on koota kaikki näihin lupaprosesseihin osallistuvat toimijat (ministeriöt, virastot, kunnat, hanketoimijat jne.). Tavoitteena on tunnistaa ja löytää ratkaisut kaavoitus- ja luvitusongelmiin, sekä varmistaa niiden oikeudenmukainen ja nopea läpivienti investointihankkeen alusta loppuun asti. Ratkaisuun tarvitaan osapuolien toimintatapojen integrointia, resurssien – rahojen ja henkilökunnan – huomattavaa lisäämistä.

Työvoiman riittävyys ja osaaminen on varmistettava

Vihreä siirtymä vaatii investointien ja teknologian lisäksi osaamista ja osaajia. Kumpaakaan Suomessa ei ole riittävästi. Tarvitaan ratkaisuja, jotka auttavat lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Lyhyen aikajänteen ratkaisuihin pitää kuulua työvoiman jatko-, muunto- ja täydennyskoulutus puhtaan energian vaatimiin – eri osaamistason – tehtäviin. Yksi instrumentti tähän on työperäinen maahanmuutto.

Koska vihreä teknologia on jatkuvasti kehittyvä ala, pitää saada myös pitkän aikajänteen ratkaisuja, joilla uudistetaan puhtaan energian koulutus toisen asteen koulutuksesta yliopistokoulutukseen. Suomeen on saava aurinkoenergia-, tuulivoima-, kysyntäjousto-, lämpöpumppuprofessuurit! Tätä varten tarvitsemme opetushenkilökuntaa tarvitaan lisää, jotta opetus on laadukasta ja korkeatasoista. Näillä toimilla saadaan imua energia-alan opiskeluu ja parannetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa nyt hyvin miesvaltaisella alalla. Näin toimien saadaan suurempi osuus Suomessa opiskelevista ulkomaisista opiskelijoista myös jäämään Suomeen työskentelemään.

Tehdään Suomesta älykkään energian kotimaa

Vihreä siirtymä on myös infrastruuktuuriin panostamista ja energiatehokkuuden parantamista. Suomen hyvät lähtökohdat älykkään energiajärjestelmän – olemassa olevat sähkö-, lämpö-, kaasu- ja vetyverkot – kehittäjänä on maksimoitava. Suomen on tarjottava yrityksille toimintaympäristö, joka kannustaa energiamuotojen yhteistoimintaan, digitaalisten alustojen luontiin ja tiedon hyödyntämiseen energian sektori-integraatiossa..

Energiajärjestelmään tarvitaan kaikille energiamuodoille lisää joustoa tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen. Tämä toteutuu sektori-intergraation keinoilla. TEM:n 2021 julkistama energi-alan sektori-integraatiotyöryhmän loppuraportin linjaukset ja toimenpide-ehdotukset ovat hyvä lähtökohta tehdä Suomesta älykkään energian kotimaa (kts. artikkeli).

Lisätiedot

toiminnanjohtaja Tapio Tuomi, tapio@staging.lahienergia.org

puheenjohtaja Jari Varjotie, jari.varjotie@savosolar.com

Suomen Lähienergialiitto ry

The post Suomen kilpailukyvyn säilyttäminen on ensisijaisen välttämätöntä appeared first on Lähienergia.

Aiemmin eduskunta hyväksyi kokonaisuuteen liittyvät lait rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja rakentamisen pätevyyksistä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulevat voimaan 1.1.2024, mutta kunta tai maakunnanliitto saa halutessaan soveltaa vanhoja kaavan tietosisältöä koskevia säädöksiä yksittäistapauksissa päätöksellään vuoden 2028 loppuun asti.

”Olen iloinen, että eduskunta hyväksyi uuden rakentamislain, joka auttaa alaa kehittymään. Samalla otettiin askel kohti hiilineutraalia Suomea, sillä ilmastonäkökulma on vahvasti mukana lainsäädännössä. Meillä Suomessakin rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonepäästöistä, joten vähäpäästöisillä ratkaisuilla on iso kysyntä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Työkaluja ilmastonmuutoksen hillintään

Suurin muutos nykyiseen maankäyttö- ja rakentamislakiin on ilmastonmuutoksen hillinnän tuominen osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt.

Käytännössä tämä tapahtuu uuden lain nojalla myöhemmin annettavilla asetuksilla. Asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista tulevat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.

Laki vahvistaa rakentamisen kiertotaloutta. Uusien olennaisten teknisten vaatimusten mukaan rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi ja muunneltaviksi. Uusista ja purettavista rakennuksista on selvitettävä käytetyt ja vapautuvat materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljetettava maa- ja kiviaines ja vaarallisten jätteiden määrä.

Yksi lupamuoto ja korkeampi lupakynnys sujuvoittavat rakentamista

Nykyiset rakennuslupa ja toimenpidelupa korvataan yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostetaan siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. Kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta.

Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta voidaan muuttaa esimerkiksi asumiseen sopivaksi asemakaava-alueella poikkeamisluvalla. Muutokseen voidaan katsoa olevan erityinen syy, jos käyttötarkoituksen muutoksella tuetaan rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.

Poikkeamislupamenettely on kaavan muuttamista joustavampi menettely. Valtakunnallisesti määritelty poikkeamisperuste tuo varmuutta investointeihin, tehostaa tilankäyttöä ja auttaa vähentämään tyhjien tilojen määrää.

Digitalisaation avulla rakentamisen tiedot luotettavasti käyttöön

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevassa laissa säädetään tiedoista, jotka kuntien ja maakuntien liittojen on jatkossa toimitettava uuteen valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Eduskunta hyväksyi lain 24.2. Samassa yhteydessä hyväksyttiin muutos nykyiseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa säädetään alueidenkäytön tietojen digitaalisuudesta.

Lakiuudistus antaa odotetun pohjan rakennetun ympäristön digitalisaatiolle, josta hyötyvät kaikki. Se sujuvoittaa prosesseja, tukee rakennusten korjaamista ja ylläpitoa sekä helpottaa ilmastovaikutusten laskentaa ja materiaalien seurantaa. Keskeinen muutos liittyy tietojen yhdenmukaisuuteen: jatkossa rakentamisluvitus ja alueidenkäytön suunnitelmat tehdään yhteentoimivan tietomallin mukaisina koneluettavassa muodossa.

Suomen ympäristökeskuksen uusi rakennetun ympäristön tietojärjestelmä aloittaa toimintansa 1.1.2024, jolloin se on valmis vastaanottamaan tietoja. Rakentamisen tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä ja alueidenkäytön tiedot vuoden 2028 loppuun mennessä.

Lue lisää

• Ympäristövaliokunnan mietintö YmV 27/2022, hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi
• Ympäristövaliokunnan mietintö YmV 26/2022, hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta
• Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus
• Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Ryhti-hanke

Lähde YM tiedote.

The post Eduskunta hyväksyi rakentamisen päästöjä pienentävät ja digitalisaatiota edistävät lait appeared first on Lähienergia.

Energiatuen (Valtioneuvoston asetus) keskeisenä tavoitteena on edistää uuden energiateknologian kaupallistumista sekä vähentää energian tuotannon ja käytön ympäristö- ja ilmastohaittoja. Uusi asetus on voimassa 2.3.2023 – 31.12.2027. Se vastaa sisällöltään pääosin vuosina 2018–2022 voimassa ollutta energiatukiasetusta.

Energiatukea voidaan myöntää uusiutuvan energian tuotantoa, energiatehokkuutta tai muutoin energiajärjestelmän vähähiilisyyttä edistäviin investointi- ja selvityshankkeisiin, jos tuella voidaan katsoa olevan kannustava vaikutus. Lisäksi tukea voidaan myöntää myös hukkalämmön hyödyntämistä edistäville hankkeille ja Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille hankkeille.

Energiatukea kohdistetaan entistä enemmän uuden teknologian hankkeisiin

Uudessa asetuksessa otetaan huomioon hallituksen kesäkuussa 2022 antaman ilmasto- ja energiastrategian linjaukset ja hallitusohjelman kirjaukset. Keskeisinä tavoitteina on ollut tuen kohdistaminen entistä enemmän uuden teknologian hankkeisiin, sekä hallinnollisen rasitteen vähentäminen esimerkiksi asettamalla hankekoolle alaraja.

Investointihankkeisiin (uusiutuvan energian tuotanto, hukkalämmön hyödyntäminen, energiajärjestelmän muuttuminen vähähiiliseksi)voidaan myöntää tukea, jos hankkeen hyväksyttävät kustannukset ovat vähintään 30 000 euroa. Investointihankkeisiin (energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostava) voidaan myöntää tukea, jos hankkeen hyväksyttävät kustannukset ovat vähintään 10 000 euroa.

Lisäksi esimerkiksi muuhun kuin polttoon perustuvien teknologioiden sekä energian varastointiin liittyvien hankkeiden tukemista on selkeytetty.

Tukea myönnetään etenkin tulevaisuuden energiaratkaisuihin, jotka parhaiten edistävät pitkän aikavälin kansallisten ja EU:ssa asetettujen energiapoliittisten tavoitteen saavuttamista ja EU:n energiatehokkuustavoitteen toteutumista.

Tukea myönnetään hankkeille, jotka toteutuessaan vähentävät Suomen kasvihuonekaasupäästöjä, mutta jotka ilman tukea jäisivät toteuttamatta. Tavoitteena on myös vähentää uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian teknologisia ja taloudellisia riskejä.

Energiatukeen varattu vuodelle 2023 yli 250 miljoonaa euroa

Energiatukea voidaan myöntää valtion talousarvion ja siihen sisältyvän valtuutuksen mukaisesti. Esimerkiksi eduskunnan hyväksymässä vuoden 2023 talousarviossa tätä tarkoitusta varten on varattu yhteensä 253,1 miljoonan euron määräraha energiatuen momentille 32.20.41.

Tuen myöntämisestä päättävät työ- ja elinkeinoministeriö sekä Innovaatiorahoituskeskus Business Finland asetuksessa asetettujen raja-arvojen perusteella.

Lähde TEM tiedote.

The post Uusi asetus päivittää energiatuen myöntämisen ehdot vuosina 2023–2027 appeared first on Lähienergia.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan aloitti energiakriisin, joka osoitti puutteita nykyisessä markkinamallissa nopeasti kohonneiden sähkönhintojen altistaessa kuluttajat ja teollisuuden markkinahäiriöille.

Euroopan komission ehdotus EU:n sähkömarkkinoiden rakenneuudistuksesta, joilla muutetaan muun muassa sähkömarkkina-asetusta ja -direktiiviä sekä energian tukkumarkkinoiden valvontaa määrittelevää REMIT-asetusta. EU:n energiaministerit aloittavat keskustelun ehdotuksista 28.3. järjestettävässä energianeuvostossa.

Suomen ennakkovaikuttamiskannat on linjattu E-kirjeessä E159/2022 vp. Suomi on toivonut sähkön tukkumarkkinoiden teknisten hintakattojen eli muun muassa sähkön vuorokausimarkkinan nykyisen maksimihinnan (4 e/kWh) alentamista.

Komissio on lähtenyt uudistustyöhön vakauttaakseen kuluttajien maksaman sähkön hintaa ja luodakseen pelisäännöt tulevien kriisien varalle

”Komission ehdotuksen onnistunut lähtökohta on, että markkinamalli toimii perustaltaan hyvin ja antaa oikeat investointisignaalit. Komission pyrkimys parantaa pidemmän aikavälin hintavakautta ja kykyä vastata hintakriiseihin Euroopan tasolla on kannatettava. Suomi on energiakriisin aikana esittänyt sähkön teknisen hintakaton alentamista ja toivoo sen sisällyttämistä ehdotuksiin”, muistuttaa ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Ehdotus takaisi eurooppalaiselle kuluttajalle laajan valikoiman erilaisia sopimuksia ja selkeät tiedot esimerkiksi ennen pitkäaikaisen, kiinteähintaisen sopimuksen solmimista. Hintavakauden sijaan kuluttaja voi valita myös pörssisidonnaisen sopimuksen, joka on tyypillisesti pitkällä aikavälillä edullisempi. Suomessa erilaiset sopimusmallit ovat olleet jo pitkään käytössä. Ehdotuksessa tuodaan asiakkaille myös uusia mahdollisuuksia sähköenergian jakamiseen.

Investointien turvaamiseksi komissio ehdottaa myös vakaampien pitkäaikaisten sopimusten edistämistä. Pitkien sähkönhankintasopimusten (PPA) käyttöönottoa helpotettaisiin ja siten vähennetään teollisuuden alojen altistumista sähkön hintojen vaihteluille.

Jatkossa mahdollinen valtion tuki uusiutuvaan ja ei-fossiiliseen sähköntuotantoon tehtäville uusille investoinneille olisi annettava kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten (CfD) muodossa. Ydinenergiaa käsitellään päästöttömänä energialähteenä samalla tavalla kuin uusiutuvia energialähteitä, mikä on teknologianeutraaliuden ja puhtaan energian tarpeen näkökulmasta perusteltua.

Uutena kriisitoimena komissio sallisi kuluttajiin kohdistuvat sähkönhintaa alentavat valtiontukitoimet tulevissa kriiseissä, edellyttäen että Euroopan komissio on todennut hintakriisin tunnusmerkkien täyttyneen. Säännellyt vähittäishinnat voisivat koskea kotitalouksia ja pk-yrityksiä.

Lisätietoja

Direktiiviehdotukset ”Electricity Market Design revision: Proposal to amend the Electricity Market Design rules” ja ”Electricity Market Design revision: Proposal to amend the Wholesale Energy Market Integrity and Transparency (REMIT) Regulation”

Lähde TEM tiedote.

The post Komission ehdotus käynnistää neuvottelut sähkön markkinamallin uudistamisesta appeared first on Lähienergia.

Kuljetuksen on tarkoitus olla perillä ensi viikolla. Aurinkosähköjärjestelmä vastaa Ukrainan akuuttiin energiatuotannon tarpeeseen ja edesauttaa myös maan siirtymää pois fossiilisesta energiasta.

Viime viikkojen aikana Ukrainaan on lähtenyt Suomesta myös muun muassa 77 muuntajaa, suurikokoisia varavoimalaitteita sekä siirrettäviä lämmön- ja höyryntuotantolaitoksia. Venäjän hyökkäys on tuhonnut maan energiantuotantolaitoksia ja sähköverkkoa. Laajat sähkökatkot ovat vaikuttaneet siviilien elämään ympäri maata.

”Suomi on auttanut Ukrainaa merkittävästi energiantuotannon turvaamisessa sodan keskellä. Haluan kiittää suomalaisia toimijoita siitä, että halu auttaa on pysynyt korkeana. Siviilipuolen materiaaliavulle on Ukrainassa edelleen jatkuva tarve, sillä Venäjä on kohdistanut iskuja siviilikohteisiin ja etenkin kriittisen infrastruktuuriin. Suomi toimittaa Ukrainaan apua niin kauan, kuin se on tarpeen”, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.

Suomi on yksi eniten Ukrainaan energia-alan apua tarjonneista maista

Suomi on toimittanut Venäjän hyökkäyksen alusta alkaen Ukrainaan runsaasti siviilipuolen materiaaliapua. Iso osa materiaaliavusta on julkisilta ja yksityisiltä tahoilta saatuja lahjoituksia. Sisäministeriö koordinoi avun lähettämistä Ukrainaan.

Suomi on yksi eniten energia-alan materiaaliapua Ukrainaan tarjonneista maista. ERCC:n (EU:n Emergency Response Coordination Centre) mukaan Suomi on tarjonnut EU-maista eniten muuntajia ja kuudenneksi eniten generaattoreita Ukrainaan maaliskuun alkuun mennessä. Muuntajia on tarjottu Suomesta yhteensä yli 600 ja generaattoreita yli sata.

Energia-alan avun lisäksi Suomen lähettämään siviilipuolen materiaaliapuun on kuulunut muun muassa lääkkeitä, väestönsuoja- ja pelastustoimen tarvikkeita, säteilyturvatarvikkeita sekä terveydenhuollon tarvikkeita.

Lähde sisäministeriön tiedote.

The post Suomesta lähetettiin Ukrainaan aurinkosähköjärjestelmä ja muuta energia-alan materiaaliapua appeared first on Lähienergia.

Klimatsmarta fastigheter 5.4.2023

Välkommen med på evenemanget Framtidens energiexpert – Klimatsmarta fastigheter som ordnas vid Campus Raseborg 5.4.2023. Representanter från företag inom energibranschen berättar om olika energilösningar i fastigheter. Under kvällen presenteras också en del av det utbildningsmaterial som utvecklats inom FrEE-projektet och man får pröva på att använda det.

Evenemanget är gratis, men förutsätter att man anmäler sig senast 28.3.2023 via anmälningslänken.

Energia- ja talotekniikka-alan koulutustarpeet ja nykytila -yhteistyöfoorumi 24.4.2023

Hyvä energia- ja talotekniikka-alan koulutusta tarjoava organisaatio, kouluttaja, koulutushankkeiden rahoittaja tai yritysyhteistyön edustaja. Moni tekee aiheen parissa hyvää työtä, mutta tiedämmekö toistemme hankkeista? Ilman tietoa saatamme tehdä toisaalla samanlaisen koulutushankkeen heti uudestaan osaamatta hyödyntää toistemme tuloksia. Miten saamme hankkeet ja niiden tulokset laajemmin hyödyksi ja varmistetaan niiden jatkuva kehittäminen? Tiedätkö sinä riittävästi muiden hankkeista?

FrEE-hanke järjestää Energia- ja talotekniikka-alan koulutustarpeet ja nykytila -yhteistyöfoorumin, jossa levitetään tietoa ja pyritään löytämään keinoja parempaan yhteiskehittämiseen kestävällä tavalla.

Älykkäät järjestelmät ja energiatehokkuus kiinteistöissä 26.4.2023

Osallistuminen vaatii ilmoittautumisen 21.4. mennessä tämän linkin kautta.

Katsaus EU Green Deal -strategiaan sekä ilmasto- ja energiatavoitteisiin Suomessa

FrEE-hankkeen Taina Rautiainen kirjoittaa: Suomesta on tulossa vihreän siirtymän kärkimaa. Onnistunut valtion ohjaus ja tehokkaat ilmastoon ja energiaan liittyvät toimet puhuvat sen puolesta.

Asunto ja taloyhtiö kerrallaan vihreää siirtymää edistämässä ARA:n avustuksilla

FrEE-hankkeen Taina Rautiainen kirjoittaa: Asumisen aiheuttamat ilmastopäästöt ja energiankulutus ovat suuruudeltaan merkittäviä. Valtion rahoitukseen perustuva ARA:n energia-avustus vähentää asuinrakennusten kasvihuonepäästöjä ja tekee niistä energiatehokkaampia. Lisäksi tukimuodolla on useita muitakin myönteisiä vaikutuksia EU:n Green Dealin tavoitteisiin kuten Suomen energiaomavaraisuuden parantaminen, työpaikkojen lisääminen ja kestävän vihreän talouden kehittäminen.

FrEE-hanke vieraili Educa-messuilla

FrEE-hanke vieraili Educa-messuilla, joka on Suomen suurin opetusalan tapahtuma. FrEE-hankkeessa pidetään tärkeänä luoda oppimismateriaalia, joka innostaa, motivoi ja vastaa työelämän tarpeisiin.

Uusien energiateknologioiden osaajia tarvitaan lisää

Vihreä siirtymä tarvitsee tekijöitä. Energiaviraston ja Motivan kampanja tuo tietoa uusiutuvan energian tutkinnoista ja ammattiopinnoista yläkouluikäisille. Uusi sivusto antaa opoille ja oppilaille lisätietoa aurinko-, tuuli- ja lämpöpumppujen asennus- ja ylläpitotehtävistä.

FrEE-hankkeen koulutusmateriaalin luomisessa on huomioitu saavutettavuus

Oletko koskaan kuullut sanan “saavutettavuus”? Kyseinen termi usein sekoitetaan esteettömyyden, saatavuuden ja käytettävyyden kanssa. Tässä blogikirjoituksessa kerromme, mikä on saavutettavuus sekä miten se on otettu huomioon koulutusmateriaalien suunnittelussa FrEE-hankkeessa.

Terveiset Talotekniikka tänään -koulutustilaisuudesta 18.1.2023

FrEE-hanke ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY järjestivät 18.1.2023 Metropolialla Talotekniikka tänään -koulutustilaisuuden, jossa keskusteltiin asumisen ja kiinteistöjen energiaosaamisen kehittämisestä. Tilaisuudessa oli yleisönä Uudenmaan pk-yritysten edustajia sekä muita alasta kiinnostuneita. 

Perustiedot FrEE-hankkeesta

FrEE-hankkeen verkkosivut ja FrEE-hankkeen esittely.

Du kan också läsa om FrEE-projektet på svenska.

Kirjoittaja

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

The post FrEE-hankkeen uutiskirje: Energia- ja talotekniikka-alan koulutustarpeet ja nykytila -yhteistyöfoorumi 24.4.2023 appeared first on Lähienergia.

Tällä kirjoituksella päätän vihreä siirtymä -sarjani, aikaisemmat löytyvät Lähienergialiiton blogipalstalta. Jutuissa olen yrittänyt tarkastella nykyistä energiatilannetta muutamien vuosikymmenten perspektiivistä. Olen huomannut, että useimmiten tarina on syytä aloittaa 1970-luvulta silloisten öljykriisien ja muun ympäristökeskustelun käynnistämistä prosesseista. Niin tälläkin kertaa.

Vuonna 1972 ilmestyi vaikutusvaltainen Rooman klubin kirja Kasvun rajat. Eräät silloiset keskustaopiskelijat innostuivat kirjan hengessä visioimaan nollakasvuun perustuvaa taloudellista kehitystä. Tapanani ei ole koskaan ollut kirjoittaa yleisönosastokirjoituksia, mutta silloin tein poikkeuksen. Ylioppilaslehti julkaisi muutaman rivin happaman kommenttini ”nollamiesten” visioista.

Nyt – 50 vuotta myöhemmin – suhtaudun nollavisioon myönteisemmin

Aikaisemmissa postauksissani olen iloinnut aurinko- ja tuulienergian etenemisestä, lämpöpumpuista ja sähköistymisestä. Jotkut kriittiset kommentaattorit ovat kyselleet, uskonko, että ongelmat ratkeavat teknologioita muuttamalla ilman, että tarvitaan syvällisempää siirtymää tuotanto- ja kulutustavoissa.

En usko. Kuvaamani uusien energiateknologioiden edistysaskeleet antavat toivoa muutosten mahdollisuuksista, mutta sillä edellytyksellä, etteivät energia- ja materiaalivirrat Suomen kaltaisessa vauraassa maassa keskimäärin enää juurikaan kasva seuraavien vuosikymmenten aikana. Onko se mahdollista? Miksi se on tarpeellista? Jos, niin mitä se edellyttää?

Onko nollakasvu mahdollista?

Ikäpolveni on vanhastaan tottunut, että energiaa kulutetaan koko ajan enemmän. Energian kokonaiskulutus kasvoi Suomessa vuoden 1970 200 terawattitunnista yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2006 mennessä: 417 TWh. Sähkön kulutus kymmenkertaistui (!) vuosina 1960–2006 yhdeksästä (9) TWh:sta 90 TWh:iin. Mutta, mutta … Katso kuvaa ja nota bene!

Vuoden 2006 jälkeen energian kokonaiskulutus ei ole Suomessa kasvanut, vaan suorastaan vähentynyt. Vuoden 2006 ennätyksestä 417 TWh tultiin viime vuonna noin 360 TWh:iin. Ei edes sähkön kulutus ole kasvanut, vaan vähentynyt 90 TWh:sta 82 TWh:iin. Nollakasvu on siis ollut mahdollista jo 16 vuoden ajan, ja olemme yhä hengissä!

Miksi nollakasvu on jatkossa yhä tarpeellista?

Yritän perustella. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi polttoaineiden kulutuksen hiilidioksidipäästöjä on pudotettava paljon. Vuoden 2006 jälkeen hiilidioksidipäästöt ovatkin alentuneet reippaasti, jopa alle vuoden 1970 tason. Vuonna 2006 päästöt olivat 64 milj. tonnia, mutta viime vuonna enää noin 31 milj. tonnia – vuonna 1970 ne olivat 40 milj. tonnia. Tähän ovat myötävaikuttaneet juuri energian kulutuksen väheneminen viime vuosina ja aurinko- ja tuulivoiman sekä lämpöpumppujen yleistyminen.

Mutta, nota bene: Lisäksi päästöjen vähenemiseen on vaikuttanut laskennallisesti nollapäästöisen puupohjaisen energian kasvanut kulutus.

Vuonna 2006 puupohjaista energiaa kulutettiin 88 TWh:n edestä, mutta viime vuonna jo yli 110 TWh. Metsistä otetusta puun kuiva-aineesta poltetaan nykyisin lähes 60 %, pääasiassa teollisuudessa ja kaukolämmön tuotannossa. Tämän seurauksena Suomen metsien vuosittainen hiilinielu on supistunut olennaisesti, kuten viimeaikaisessa keskustelussa on korostettu. Päästöjen vähentäminen lisäämällä laskennallisesti nollapäästöistä puun polttoa on siis kuljettu loppuun. Sitä tietä ei voida enää edetä, pikemminkin on peräännyttävä. Varsinkin kun otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden suojelemisen tarpeet ja muu metsien käyttö.

Kuitenkin fossiilisen energian ja turpeen osuus Suomen energian kulutuksesta on edelleen 33 %

Tämän osuuden supistaminen on sitä helpompaa, mitä vähemmän energian kulutus jatkossakaan kasvaa, mieluummin ei ollenkaan. Päästöt vähenevät tulevaisuudessa pääsääntöisesti siirtymällä fossiilien polttamisesta hiilidioksidivapaan sähkön käyttöön.

Kuitenkin myös sähkön tuotannon ja käytön lisäämisessä on omat resurssirajoitteensa esimerkiksi kriittisten metallien rajallisuudessa. Kaiken kaikkiaan talouden energia- ja materiaalivirtojen kasvu törmää moniin erilaisiin planetaarisiin rajoihin.

Johan Rockströmin ym. lanseeraamassa esityksessä ilmastonmuutoksen lisäksi muita rajoja löytyy lähes kymmenkunta. Jotta pysyisimme kaikkien rajojen turvallisella puolella, on helpompaa, jos energia- ja materiaalivirrat eivät keskimäärin kasva Suomen kaltaisissa maissa.

Lähienergialiiton näkemys vuodelta 2016 nollakasvusta

Vuonna 2016 laaditussa Lähienergialiiton tausta-aineistossa energia- ja ilmastopoliittiseen keskusteluun lähdimme siitä, että energian kokonaiskulutus pysyisi vuoteen 2030 saakka noin 375 TWh:ssä kun se oli vuonna 2015 361 TWh:a. Eli olin jo silloin nollakasvun kannalla.

Muistan tuolloin kysyneeni TEM:n energiaosaston virkamiehiltä miksi heidän laatimissa strategioissa energian kokonaiskulutus on aina kasvussa. Vastaus oli silloin, ettei energiaosasto halua, että Suomen talouden kasvu jäisi toteutumatta energiapuutteen takia. No, vuonna 2022 kokonaiskulutus tulee olemaan – kunhan viralliset tilastot valmistuvat – ilmeisesti alle 360 TWh:a eli vielä vähemmän kuin ennakoimme.

Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä

Tavoitteen saavuttamiseksi kuluneen 16 vuoden energian nollakasvun jatkoksi olisi hyvä saada toiset 16 vuotta nollakasvua. Mitä energian kulutuksen kasvun pitäminen nollassa sitten edellyttää? Epäilemättä lisää energiatehokkuutta kaikkialla selkeällä poliittisella ohjauksella. Energian hinnan mieluusti vakaata ja lievää nostamista todennäköisesti – ei Putinin sodan aiheuttamaa äkkishokkia, joka onneksi menee ohi. Säästäväisyyttäkin ja toimintojemme priorisointia. Hyvinvointia voi hyvin lisätä painottamalla vähemmän energiaintensiivisiä tapoja toimia.

Suomesta seuraavan vuosikymmenen aikana puhtaan energian suurvalta ja vientimaa?

Huom! Ympäristöongelmat ovat toki moninaisia ja laadullisesti erilaisia ja siksi määrälliset tarkastelut ovat usein epätarkkoja ja voivat joskus jopa johtaa harhaan. Energian kulutusta tulisi tarkastella myös kansainvälisestä perspektiivistä eikä suppeasti yhden maan näkökulmasta. Tiedostan nämä seikat ja yhden varauksen teen:

jos Suomesta tulee seuraavan vuosikymmenen aikana puhtaan energian suurvalta ja vientimaa – paljon puhdasta sähkön ja lämmön tuotantoa, siihen perustuen paljon vihreän vedyn ja synteettisten polttoaineiden ja lannoitteiden tuotantoa, paljon kriittisten raaka-aineiden kaivostoimintaa ja jalostusta, niin silloin energiankulutus saattaa Suomessa lisääntyä jossakin vaiheessa, koska palvelemme energian käytön puhdistamista myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Kirjoittaja

Raimo Lovio

Lähienergialiiton kunniapuheenjohtaja, professori emeritus

Kirjoitus on alunperin julkaistu Raimo Lovion Facebook-tilillä.

The post Nollamiehen mietteitä appeared first on Lähienergia.

Vihreä siirtymä -termiä ei voi olla välttämättä – se esiintyy puheissa ja kirjoituksissa päivittäin. Kyseessä on käynnissä oleva laaja talouden rakennemuutos tavoitteena kestävä kasvu ja hiilineutraali yhteiskunta. Vihreä siirtymä sisältää suuressa määrin energiantuotannon, liikenteen ja teollisuuden kehittämistä kohti mahdollisimman päästötöntä energiaa.

EU:ssa on 2019 lanseerattu European Green Deal kasvustrategia, joka on suomeksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Tämä laaja uudelleenrakennusohjelma edistää vihreän siirtymän toteutumista EU:n alueella, niin myös Suomessa. Sen päätavoitteena on, että EU on hiilineutraali vuonna 2050. Keskeisiä ohjelman painopisteitä ovat:

• vähentää kasvihuonepäästöjä
• puhtaaseen energiaan siirtyminen
• vähentää riippuvuutta tuontienergiasta
• rakentaminen ja kunnostaminen energia- ja resurssitehokkaalla tavalla
• luoda työpaikkoja ja kestävää kasvua
• hyödyntää tutkimustyötä ja innovaatioita
• kestävä ja älykäs liikenne
• puhdas ympäristö ja monimuotoinen luonto
• edistää terveyttä ja hyvinvointia
• ruoantuotannon kestävyyden kehittäminen

Suomessa ilmastotoimet ja vihreä siirtymä ovat hyvällä mallilla

Jäsenvaltiona Suomi sisällyttää EU:n strategiat omiin valtiollisiin tavoitteisiin, kehityssuunnitelmiin ja toimenpiteisiin. Suomessa on tehty jo pitkään, ennen Green Dealiä, erilaisia poliittisia linjauksia ja toimenpiteitä liittyen mm. ympäristön- ja luonnonsuojeluun, kasvihuonepäästöjen vähentämiseen, vaihtoehtoisten energianmuotojen hyödyntämiseen sekä tuontienergian käytön rajoittamiseen. Näiden asioiden edistäminen on viimeisen vuoden aikana kiihtynyt entisestään johtuen Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan, ja sen aiheuttamasta energiakriisistä sekä turvallisuusuhasta Euroopan alueella. Suomi onkin EU-maiden joukossa tällä hetkellä kärkisijoilla ilmastotavoitteiden ja vihreän siirtymän edistämisessä. Sen tavoitteena on olla ilmastoneutraali jo vuonna 2035, paljon ennen Eurooppaa:

Eurooppa on ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa 2050

Suomi on ilmastoneutraali vuonna 2035

Energiaan liittyvillä kehitystoimilla on merkittävä rooli vihreässä siirtymässä. Euroopan komissio on kesällä 2022 arvioinut, että Suomessa pitäisi vuoteen 2030 mennessä tuottaa vähintään 51 % energian loppukulutuksesta puhtaalla eli uusiutuvilla energiamuodoilla. Tilanne puhtaan energian käytön lisäämisen suhteen näyttää Suomessa tällä hetkellä erittäin hyvältä. Tilastokeskuksen viimeisten tietojen mukaan vuoden 2021 uusiutuvan energian käytön osuus Suomessa oli jo 42 % kaikesta energiankulutuksesta. Vaikuttaa siltä, että käynnissä olevilla energiajärjestelmien muutos- ja kehitystoimilla kuten tuuli- ja aurinkovoimaloiden määrän voimakkaalla lisäämisellä, Suomi pääsee varsin pian sille määriteltyyn 51% tavoitteeseen uusiutuvan energian osalta.

Sääntely vauhdittaa vihreää siirtymää

Jotta yhteiskunnassa saadaan aikaan strateginen muutos ja uusi kehityskulku, niitä on tarpeen edistää valtion ja päättäjien taholta sääntelyn eli regulaation avulla, niin myös vihreän siirtymän kohdalla. Sääntely tarkoittaa erilaisia viranomaisten käyttämiä instrumentteja, jotka asettavat vaatimuksia ja kannustimia ohjaamaan kansalaisten, yritysten ja erilaisten yhteisöjen toimintaa. Tällaisia keinoja ovat lait ja asetukset sekä muun muassa niihin perustuvat rahalliset keinot kuten erilaiset tuet, avustukset, verot ja sakot. Toisin sanoen tarjolla on keppiä ja porkkanaa.

Vihreä siirtymää on Suomessa ohjattu paljon kannustavalla sääntelyllä erilaisten rahoitusten ja tukien muodossa. Valtion ja EU:n rahoitusta on runsaasti saatavilla erilaisille hankkeille, jotka kehittävät ilmastoystävällistä ja kestävää liiketoimintaa ja energiantuotantoa sekä niitä tukevaa tutkimusta. Hyvänä käytännön esimerkkinä toimivasta ja laajaa kohderyhmää koskettavasta sääntelystä on Valtion asumisen ja rakentamisen kehittämiskeskuksen ARA:n myöntämä energia-avustus, joka tukee asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamista. Avustuksesta ja sen vaikutuksista vihreään siirtymään on luettavissa lisää blogitekstissä: Asunto- ja taloyhtiö kerrallaan vihreää siirtymää edistämässä ARA:n avustuksilla

European Green Deal -strategia
European Green Deal: Suomen ilmasto- ja energiatavoitteet
Tilastokeskus – Suomen energiankulutus 2021 ja uusiutuvan energian osuus

Kirjoittaja:

Taina Rautiainen, projektiasiantuntija
FrEE-hanke, Metropolia Ammattikorkeakoulu

The post Katsaus EU Green Deal -strategiaan sekä ilmasto- ja energiatavoitteisiin Suomessa appeared first on Lähienergia.

FrEE-hanke järjesti tammikuussa Talotekniikka tänään -koulutustilaisuuden, jonka aiheena oli asumisen ja kiinteistöjen energiaosaaminen. Ohjelmassa oli useita asiantuntijoiden puheenvuoroja, myös valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle ARA:lle oli varattu omansa, mutta se valitettavasti peruuntui. ARA:n asumisen energiatehokkuutta parantava energia-avustus on viime vuosina osoittautunut erittäin suosituksi tukimuodoksi. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus kuvata yleisesti, miten energia-avustuksen avulla toteutetaan suoraan ja välillisesti vihreää siirtymää Suomessa. Avustuksen hakemisesta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista en kirjoita tarkemmin, mutta niistä saa lisää tietoa suoraan ARA:lta: ARA.fi ja energia-avustus

Perustietoja energia-avustuksesta:

• Energia-avustusta on ollut tarjolla vuodesta 2020 lähtien pientalojen omistajille (omakoti- ja paritalo), taloyhtiöille sekä ns. ARA-yhteisöille, jotka omistavat valtion tuella rahoitettuja vuokraasuntoja sekä asumisoikeusasuntoja.
• Vuosina 2020-2022 energia-avustusta myönnettiin moniin erilaisiin asumisen energiatehokkuutta parantaviin korjaustarpeisiin yhteensä 135 miljoonaa euroa. Avustushakemuksia jätettiin yli 4200.
• Tuki voi olla korkeintaan 4000 – 6000 euroa per asuinhuoneisto sekä enintään 50 % toteutuneista energiatehokkuutta parantavista ja hyväksytyistä kustannuksista.
• Valtio on myöntänyt vuodelle 2023 rahoitusta energia-avustuksiin aiempaa suuremman määrän noin 99 miljoonaa euroa.

Asuminen koskettaa meitä jokaista asumismuodosta ja sijainnista riippumatta. On hyvä tiedostaa, että asumisesta aiheutuva energiankulutus Suomessa on melko suuri. Tilastokeskuksen tietojen mukaan se oli noin 20% koko käytetyn energian osuudesta vuonna 2021. Tämä energialukema koostuu asuintilojen ja käyttöveden lämmityksestä, kotitalouslaitteiden kuluttamasta energiasta sekä saunojen lämmityksestä. Asuminen on myös yksi suurimpia kasvihuonepäästöjen lähteistä aiheuttaen noin 25 % Suomen hiilijalanjäljestä. Energia-avustukset on kohdistettu suurelle kohderyhmälle, joten niiden avulla voidaan merkittävästi vähentää energiankulutusta sekä kasvihuonepäästöjen määrää. Alla käyn läpi Green Dealin eli vihreän kehityksen ohjelman keskeisiä tavoitteita, joihin ARA:n energia-avustus osaltaan vaikuttaa. Nämä tavoitteet ovat tekstissä väliotsikkoina.

Asuinrakennusten kunnostaminen energia- ja resurssitehokkaiksi

Energia-avustuksen päätehtävä on tukea kaiken ikäisten asuinrakennusten korjaushankkeita sekä lisätä energiatehokkuutta. Tarkoituksena on parantaa asuinrakennusten energialuokitusta kuvaavaa E-lukua, joka kertoo rakennuksen energian kokonaiskulutuksen. Energiatehokkuuden ja samalla E-luvun parantuminen todistetaan laskemilla avustushakemuksen yhteydessä. ARA:n tukea on käytetty monenlaisiin kunnostus- ja remonttitarkoituksiin: lämpöpumppu- ja vettä säästävien järjestelmien asennuksiin, öljylämmitysjärjestelmien vaihtoon ympäristöystävällisemmäksi maalämmöksi, aurinkopaneelien asennuksiin, lämmitystarpeen pienentämiseen asunnon/talon ikkunoita ja ovia uusimalla jne. Lisäksi energia-avustusta myönnetään energiaremontin suunnittelukustannuksiin.

Siirtyminen puhtaan eli uusiutuvan energiaan käyttöön

Puhuttaessa uusiutuvan energian käytöstä asumisessa tarkoitetaan pääasiassa puupolttoainetta, maalämpöä ja aurinkoenergiaa, joiden käyttöä on tuntuvasti lisätty asuinnoissa ja erillistaloissa vuodesta 2020 lähtien ARA:n energia-avustuksien tukemana. Aurinkosähkön etuna on, että se myös tuottaa aurinkoisella säällä energiaa myytäväksi sähköverkkoon. Jokainen voi myös vaikuttaa uusiutuvan energian tarjonnan lisäämiseen sähköyhtiöissä tilaamalla kotiinsa ilmastoystävällisesti tuotettua sähköä.

Tuontienergia-riippuvuuden vähentäminen

Suomi on lisännyt kotimaista sekä uusiutuvaa energiantuotantoa huomattavasti, erityisesti viimeisen vuoden aikana. ARA:n avustuksien kannustamana on suuri määrä asuinrakennuksia korjattu energiatehokkuutta lisäävillä tavoilla ja järjestelmillä, mikä vähentää energian tarvetta. Sen lisäksi uusiutuvan energian käyttö on yleistynyt asumisessa. Nämä muutokset ja parannukset ovat auttaneet vähentämään Suomen riippuvuutta tuontienergiasta, etenkin Venäjän fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta. Tätä kehitystä ovat vauhdittaneet Venäjän ja Ukrainan sota sekä siihen liittyvät kysymykset energiaomavaraisuudesta ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä asioista.

Työpaikkojen luominen ja kestävän kasvun tukeminen

Sen lisäksi, että ARA:n energia-avustukset edistävät asumisen energiatehokkuutta ja ilmastotavoitteita, ne tukevat samalla kestävää ja vihreää taloutta. Tukijärjestelmä lisää kunnostus- ja rakennustoimintaa asuinkiinteistöissä ympäri Suomen, joten sillä on positiivinen vaikutus liiketoiminnan kasvuun erikokoisissa rakennus- ja kiinteistöalan yrityksissä, jotka ovat erikoistuneet mm. talotekniikkaan, suunnitteluun, sähkö- ja LVI-töihin. Tämä luo uusia työpaikkoja valtakunnallisesti. Lisäksi valtio hyötyy liiketoiminnan ja työpaikkojen määrän kasvusta verotulojen muodossa ja samalla kansantalous voi hyvin. Tärkeää on, että asumisen päästöjä ja sähkön kulutusta vähentävä liiketoiminta on kestävää ja ympäristöä suojelevaa.

Tutkimustyön ja innovaatioiden hyödyntäminen

Energia-avustuksen myötävaikutuksella tapahtuva energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian kysynnän nousu ja uuden tekniikan käyttöönotto esim. kiinteistöautomaation ratkaisuissa lisää tarvetta tutkimukselle ja innovaatioille asumisen ja energiajärjestelmien kehittämisessä. Energia-asiat ovat tällä hetkellä erittäin ajankohtaisia, mikä vauhdittaa alaan liittyvää tutkimusta ja uusien teknologisten ratkaisujen luomista. Esimerkiksi erilaiset tekoälyyn perustuvat järjestelmät ovat talotekniikassa jatkuvan kehityksen kohteena. Energiajärjestelmiin liittyen tutkimusteemoina ovat mm. uudet energiateknologiat, vetytalous ja energian varastointi.

Kasvihuonepäästöjen vähentäminen on päätavoite

Kaikki edellä luetellut tavoitteet Green Dealiin liittyen tukevat kasvihuonepäästöjen vähentämistä. Suomessa on lähdetty valtion toimesta ratkaisemaan asumisen päästöongelmaa asuinrakennusten korjauksiin ja energiankäytön vähentämiseen kannustavan ARA:n avustusten muodossa. Lämmityksen ja sähkön kulutus asuinrakennuksissa on aikaisemmin ollut enimmäkseen fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa. Uusiutuvan energian, nykyaikaisen teknologian ja järkevän energiankulutuksen avulla on asumisesta aiheutuvia kasvihuonepäästöjä voitu vähentää merkittävästi. Energia-avustusta ovat eniten hakeneet taloyhtiöt, vuokra-asuntoyhteisöt sekä asumisoikeusasuntoja omistavat tahot, jotka avustuksen tukemana tekevät energiatehokkuutta parantavia remontteja yhdellä kertaa useassa asunnossa tai asuinrakennuksessa. Eli hyöty korjaustoimista näissä kohteissa asumisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi ovat mahdollisimman suuret verrattuna yksittäisen omakotitalon remonttiin.

Valtion rahoituksella mahdollistettu energia-avustus on erittäin toimivasti toteutettu tukimuoto, joka kehittää kestävää asumista ja samalla jalkauttaa osaltaan EU:n ja Suomen vihreän kehityksen strategiat käytäntöön. Kun vanhan omakotitalon omistaja Suomussalmella Kainuussa päättää vaihtaa vanhan öljylämmityksen edulliseen maalämpöön ja hakee siihen ARA:lta energia-avustusta, hän on mukana tekemässä osaltaan vihreää siirtymää ja suurempaa globaalia muutosta, tiedosti hän sen tai ei.

Lähteet:
ARA:n energia-avustus
Tilastokeskus – Vuoden 2021 asumisen lämmitysenergian kulutus
Ilmasto-opas – Kotitalouksien kulutuksella on merkittävä ilmastovaikutus

Kirjoittaja:
Taina Rautiainen, projektiasiantuntija
FrEE-hanke, Metropolia Ammattikorkeakoulu

The post Asunto ja taloyhtiö kerrallaan vihreää siirtymää edistämässä ARA:n avustuksilla appeared first on Lähienergia.

Vihreä siirtymä on vauhdissa ja alan työvoimapulaan tarvitaan nyt sekä nopeita että pidemmän aikavälin ratkaisuja. Yhteistyö on tärkeässä roolissa onnistuaksemme parhaalla tavalla kouluttamaan lisää ammattilaisia energia-alan tarpeisiin.

Kutsumme teidät energia ja talotekniikka-alan koulutustarpeet ja nykytila -yhteistyöfoorumiin
– Teemana digioppimisen hankkeet

Aika: 24.4.2023 klo 13:00 – 16:00 – vapaa osio jatkuu tilaisuuden jälkeen
Paikka: Metropolia ammattikorkeakoulu, Myllypuron kampus (Myllypurontie 1, 00920 Helsinki) tai verkon kautta

(linkki tilaisuuteen jaetaan lähempänä ajankohtaa ilmoittautuneille).

Moni tekee aiheen parissa hyvää työtä, mutta tiedämmekö toistemme hankkeista? Ilman tietoa saatamme tehdä toisaalla samanlaisen koulutushankkeen heti uudestaan osaamatta hyödyntää toistemme tuloksia. Miten saamme hankkeet ja niiden tulokset laajemmin hyödyksi ja varmistetaan niiden jatkuva kehittäminen? Tiedätkö sinä riittävästi muiden hankkeista?

Kerro, mitä teillä tehdään tai ollaan jo tehty. Pyydämme hankkeenne mukaan esittelyyn

Jo ilmoitetut hankkeet löydät sivun lopusta.

Millaisia energiamurrokseen liittyviä hankkeita teillä on digitaalisen oppimisen teemoista?

Pyydämme, että lähettäisitte meille tiedon energia- ja talotekniikan alan digitaalisia oppimismateriaaleja kehittävistä tai jo kehittäneistä hankkeistanne yhteiseen levitykseen. Keräämme niitä tämän nettisivun alaosaan jo ennen tilaisuutta. Hankkeet voivat olla päättyneet tai käynnissä olevia, ne saattavat olla myös vasta ideoita tai odottamassa rahoitusta.

Pyydämme teiltä tietoja hankkeistanne, jotka haluatte yhteisesti jaettavaksi, vaikka ette pääsisi mukaan tilaisuuteen.

Tilaisuudessa jatketaan tiedon levittämistä ja pyritään löytämään keinoja parempaan yhteiskehittämiseen kestävällä tavalla. Tilaisuuden jälkeen pääsette myös tutustumaan FrEE-hankkeen digitaalisiin oppimateriaaleihin niiden tämän hetkisessä vaiheessa.

FrEE-hanke tilaisuuden järjestäjänä

FrEE-hankkeena olemme mukana luomassa avointa digitaalista opiskelumateriaalia energia- ja talotekniikan alalla työskenteleville ja sille haluaville. Opiskelumateriaalissa panostetaan helppokäyttöisyyteen ja saavutettavuuteen, jotta täydennyskoulutus olisi mahdollista myös työn ohessa. Toivomme hankkeen materiaalin hyödyttävän myös teitä, kun se on vapaasti käytössä hankkeen päättyessä elokuussa 2023.

FrEE-hankkeessa tullaan antamaan suosituksia ja näkemyksiä tulevaisuuden tarpeista osaamisen ja jatkuvan oppimisen koulutuksen suhteen, sekä toimintatavoista monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi.

FrEE-hankkeen päätoteuttajana toimii Metropolia ammattikorkeakoulu. Hankkeen muut toimijat ovat Yrkeshögskolan Novia, Stadin AO ja Suomen Lähienergialiitto ry.

Tervetuloa mukaan kehittämään toimintatapoja ja verkostoitumaan!

Hankkeistanne ilmoittaminen

Tietoja hankkeistanne voitte lähettää meille tällä lomakkeella.
Ilmoitattehan jokaisen hankkeenne erikseen hanke kerrallaan. Hankkeet tullaan lisäämään tänne tapahtuman nettisivulle.
Hankkeista voi ilmoittaa myös lyhyen kuvauksen kera osoitteeseen: sanna.yla-lyly@staging.lahienergia.org.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen

Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen 11.4.2023 mennessä tällä lomakkeella.

Tilaisuuden tietoja tullaan päivittämään tälle nettisivulle.

Lisätietoja tilaisuudesta

Sanna Ylä-Lyly
koordinaattori, FrEE-hanke, Suomen Lähienergialiitto ry
sanna.yla-lyly@staging.lahienergia.org

Meille jo ilmoittettuja energia-alan digi-hankkeita:

Eksergia
Oppiaineistoa energiatehokkaasta rakentamisesta kootusti. Wiki-pohjainen sivusto.

• Eksergia.fi
• Esimerkkirakennukset
• Rakennusten energialaskuri
• Opetusvideot
• Tietomallit energiatehokkaassa rakentamisessa -verkkokurssi

FrEE – Framtidens EnergiExpert – Tulevaisuuden energiaosaajat vähähiiliseen kasvuun (v. 2021 – 2023)
Digitaalista opiskelumateriaalia energia- ja talotekniikan alalla työskenteleville ja sille haluaville.

• FrEE-hankkeen etusivu 
• FrEE-hankkeen kehitteillä olevan oppimateriaalin testaussisivu (oppimateriaali kehitysvaiheessa – palautetta vastaanotetaan)

Jousto 2035 -hanke (v. 2020)

• Loppuraportti
• Paneelikeskustelu-video
• Verkkokurssi

SkillBill (v. 2023 – )
Kansainvälinen yhteistyöhanke. Suomesta mukana Metropolia.

• SkillBill – Skill to boost innovation and professional fulfillment in a sustainable economy

Tampereen ammattikorkeakoulun talotekniikan valmistuneet hankkeet kootusti

• Talotekniikka (TAMK), valmistuneita hankkeita (linkitys useampaan hankkeeseen)
• EL-TRAN -hankkeen julkaisuja 

Uudet osaamispolut energia-alalle (v. 2023 – )
Muunto- ja täydennyskoulutusta energia-alalle.

• Uudet osaamispolut energia-alalle

Uutta Avointa energiaa -hanke / Ny oppen energi -projektet (v. 2016-2018)
YouTube-soittolistoja aihealueittain, DIGMA Avoin oppimisympäristö.

• Hållbara energilösningar -soittolista
• Lähes 0-energiarakentaminen -soittolista
• Lämpöpumput -soittolista
• Kestävät energiaratkaisut -verkkokurssin soittolista
• Nära-nollenergibyggande -soittolista

Podcasteja:

• Talotekniikka (TAMK)

Suunnitteilla:

• Sähkölämmityksen suunnitteluun ja uudistamiseen liittyvä aineisto (Tampereen ammattikorkeakoulu)
• Opiskelijoiden podcasteja (TAMK)

The post Energia- ja talotekniikka-alan koulutustarpeet ja nykytila -yhteistyöfoorumi 24.4.2023 appeared first on Lähienergia.

Tulevia tapahtumia

Lähienergialiitto järjestää Fingridin kanssa 10.3.2023 verkkotyöpajan kulutusjouston edistämisestä. Tilaisuudessa pohditaan yhdessä keinoja edistää sähköjärjestelmän joustavuutta kulutusjouston avulla, koska eri toimijoiden välinen yhteistyö on avainasemassa tämän onnistumiseksi. Työpajan keskeisenä tavoitteena on muodostaa käsitys siitä, mitä vaadittaisiin, jotta kulutusjoustosta tulisi vakiintunut osa asiakkaiden energiaratkaisuja ja sähkönmyyjien tuotteita.

Suomen Biokierto ja biokaasu ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuus ry, Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Vesilaitosyhdistys ry, Gasgrid Finland Oy,  Kiertovoima ry, Suomen Lähienergialiitto ry, Kierrätysteollisuus ry sekä Suomen Kaasuyhdistys ry järjestävät biokaasun ja ravinnekierron pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden 14.3.2023 klo 9:00-12:00. Tilaisuuden seuraaminen on avoin ja maksuton kaikille, mutta se edellyttää ennakkoilmoittautumista.  Ilmoittaneille toimitetaan sähköpostitse osallistumislinkki ennen tilaisuuden alkua.

Kiinnostaako uusiutuva energia ja vihreän siirtymän edistäminen? Tule Metropolian maksuttomaan täydennyskoulutukseen, jonka tarkoituksena on opettaa ja perehdyttää tulevaisuuden osaajia aurinkosähkön alalle. Energiasektorilla on suuri tarve erilaisista työntekijöistä. Aurinkosähkön opintokokonaisuus voi avata sinulle uusia mahdollisuuksia ympäristöystävällisen energiantuotannon parista. Ilmoittautumiset viimeistään 13.3.2023.

Lähienergialiitto juhlistaa kulunutta kymmentä vuotta katsomalla sekä kuluneisiin kymmeneen vuoteen että vihreän siirtymän tulevaisuuteen järjestämällä 10 vuotta Lähienergiaa seminaarin 20.4.2023. Tilaisuus on kutsuvierastilaisuus, johon Lähienergialiiton jäsenien lisäksi kutsutaan muita matkassa mukana olleita.

Poimintoja lähienergia-alan viimeaikaisesta toiminnasta

Vuotta 2022 hallitsi energiakriisi, joka taltutetaan kiihdyttämällä vihreän siirtymän investointeja. Lähienergialiiton vuosi 2022 piti sisällään mm. suomalainen energiateknologia menestyi vientimarkkinoilla, Lämpöpumput jatkoivat hurjaa vauhtia vuonna 2022, energian varastointi lisää energiajärjestelmän joustavuutta, kW-luokan aurinkovoimaloista MW-kokoluokan aurinkovoimaloihin, Suomen vetyinfrastruktuuria synnytetään osana eurooppalaista energiajärjestelmää, energiamurros ja vihreä siirtymä pohjautuvat yhä kasvaviin investointeihin, liikenteen päästövähennyksiin tarvitaan vihreällä sähköllä tuotettuja polttoaineita erityisesti meri- ja raskaalle liikenteelle – vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrainvestointien lisäksi.

Yli 27 800 pientalon omistajaa on hakenut avustusta fossiilisesta öljy- tai maakaasulämmityksestä luopumiseksi ja  ovat vaihtaneet kestävämpään energiaan perustuvaan lämmitykseen viimeisen 2,5 vuoden aikana. ​​​​​​​Kaikista öljylämmitteisistä kotitalouksista avustusta on hakenut nyt noin viidennes ja kaasulämmitteisistä noin neljännes.

Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Pitkäaikainen puheenjohtaja, professori emeritus Raimo Lovio kirjoittaa kaiken sähköistymisestä: Sähköstä on moneksi ja energiasiirtymä kiittää.  Kaikki tietävät ja ymmärtävät mitä tarkoittaa E = mc2 – mutta mitä tarkoittaa P2X? Power to the people? Hyvä juttu sekin, mutta ei, P2X liittyy enemmän sähköoppiin ja energiasiirtymään. Puheenjohtajana vuosina 2018-2019 toiminut Tarja Hellstén kirjoittaa omista kokemuksistaan Lähienergialiiton aktiivisena toimijana sekä Lähienergialiiton roolista aurinkoenergia-alan edistäjänä: Aurinkoenergiamarkkinassa vahva kasvun ja kehityksen vuosikymmen  “Lähienergialiitolla on merkittävä rooli liittona, joka kerää yhteen uusiutuvan energian ja kestävien ratkaisujen parissa toimivia yrityksiä”. Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomella oli toistaiseksi voimassa oleva, kiinteähintainen sähkösopimus. Se ei aikaisemmin kannustanut riittävästi sähkönkulutuksen ajalliseen ohjaukseen. Uhkakuvat sähköpulasta ja syksyllä 2022 tullut ilmoitus kiinteähintaisen sähkösopimuksen korotuksesta saivat vihdoin liikettä aikaan. Luonnollinen ratkaisu kumpaankin oli vaihtaa pörssisähkösopimukseen, joka kannustaa kulutuksen siirtoa halvoille tunneille. Siirsin sähkönkulutustani sähköjärjestelmäystävällisempään aikaan – oliko se helppoa kuin heinänteko? Tämä kirjoitus kertoo miten Tapiolle kävi.

Ohje vihreän siirtymän hankkeiden etusijasta lupakäsittelyssä valmis. Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeet vihreän siirtymän investointeja edistävien hankkeiden etusijasta lupakäsittelyssä. Aluehallintoviraston verkkopalvelusta löytyvät ohjeet on tarkoitettu sekä luvanhakijoille että aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. EU-asetus nopeuttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä – kansallinen soveltamisohje julkaistu. Vuoden 2022 lopulla voimaan tullut määräaikainen EU-asetus nopeuttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä. Työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö ovat julkaisseet uusiutuvan energian lupa-asioita käsitteleville viranomaisille ohjeen asetuksen soveltamisesta.

Merus Powerille 20 miljoonan euron tilaus suuren sähkövaraston toimittamisesta Taaleri Energialle. Lempäälään rakennettaan 30 MW/36 MWh:n sähkövaraston tukemaan sähköverkon toimintaa. Merus Power on toiminut hankkeen kehittäjänä ja vastaa sähkövaraston kokonaistoimituksesta aina rakennusluvasta alkaen. Sopimukseen sisältyy myös Merus -pilvipalvelu, jossa on sähkövaraston etähallinta sekä akun käytön ja asiakkaan tulot sähkömarkkinoilta optimoiva kaupankäyntialusta. Rakennusprojekti valmistuu aikataulun mukaan vuoden 2024 huhtikuuhun mennessä. Investointi on suuruudeltaan n. 20 miljoonaa euroa ja se sisältää option sähkövaraston koon kasvattamisesta tulevaisuudessa.

Uusien energiateknologioiden osaajia tarvitaan lisää. Vihreä siirtymä tarvitsee tekijöitä. Energiaviraston ja Motivan kampanja tuo tietoa uusiutuvan energian tutkinnoista ja ammattiopinnoista yläkouluikäisille. Uusi sivusto antaa opoille ja oppilaille lisätietoa aurinko-, tuuli- ja lämpöpumppujen asennus- ja ylläpitotehtävistä.

FrEE-hanke vieraili Educa-messuilla, joka on Suomen suurin opetusalan tapahtuma. FrEE-hankkeessa pidetään tärkeänä luoda oppimismateriaalia, joka innostaa, motivoi ja vastaa työelämän tarpeisiin.

Uutiskirjeen tavoite

Lähienergialiiton tavoite on edistää suomalaista uusiutuvan energian käyttöä ja siihen liittyvää teknologi aa ja liiketoimintaa. Yksi tärkeä osa liiton toiminnasta on myöskin Lähienergialiiton ja sen jäsenten toiminnasta tiedottaminen. Nykymaailmassa viestintäkanavia on monia ja me pyrimme palvelemaan jäsenistöämme ja sidosryhmiämme mahdollisimman monessa kanavassa. Siksi tämä kerran kuukaudessa sähköpostilla lähetettävä uutiskirje. Kaikki Lähienergialiiton uutiskirjeet löytyvät tämän linkin avulla.

Muita Lähienergialiiton uutisia ja vilkasta blogausta pääset seuraamaan tämän linkin avulla. Kaikki Lähienergialiiton viralliset lausunnot ja kannanotot taas löytyvät tämän linkin avulla.

The post Lähienergialiiton uutiskirje 2/2023: Uusien energiateknologioiden osaajia tarvitaan lisää appeared first on Lähienergia.