”Kumppanuus SCA:n kanssa on avainasemassa toteuttaessamme uusiutuvien polttonesteiden investointiohjelmaamme ja se varmistaa uusiutuvan raaka-aineen saatavuuden täyttäessämme kunnianhimoisia vuoden 2030 pohjoismaisia ilmastotavoitteita”, St1 Nordic Oy:n toimitusjohtaja Henrikki Talvitie kertoo.

”Aiemmin julkistamamme pitkän aikavälin strategiamme mukaisesti, St1:n kanssa perustetun yhteisyrityksen myötä siirrymme kemian- ja polttonesteteollisuuden mäntyöljytoimittajan roolista jatkojalostamaan aktiivisesti uusiutuvia raaka-aineitamme”, sanoo SCA:n toimitusjohtaja Ulf Larsson. ”Jatkamme metsistämme ja teollisuudestamme saamiemme uusiutuvien sivutuotteiden liiketoimintamahdollisuuksien kehittämistä, jotta voimme edelleen kehittää arvoketjuamme ja edistää EU:n kunnianhimoista ilmastostrategiaa”.

Uutta biojalostamoa rakennetaan parhaillaan St1:n jalostamoalueelle Göteborgiin

Sen tuotantokapasiteetti tulee olemaan 200 000 tonnia nestemäisiä biopolttoaineita. Se on suunniteltu optimoimaan uusiutuvan HVO dieselin ja uusiutuvan lentopolttoaineen tuotantoa sekä käyttämään mäntyöljypohjaista ​​raaka-ainetta. Yhteisyritys tulee saamaan SCA:lta mäntyöljyä, jota syntyy sulfaattisellun tuotannon sivutuotteena SCA:n Östrandin, Obbolan ja Munksundin tehtailla. Biojalostamo voi lisäksi hyödyntää laajalti muitakin uusiutuvia raaka-aineita, ja sen odotetaan olevan tuotannossa vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä.

Osana sopimusta St1 tulee omistamaan myös 50 prosenttia SCA Östrand Biorefinerystä. Östrandin biojalostamohanke on hiljattain saanut ympäristöluvat tuottaa 300 000 tonnia nestemäisiä biopolttoaineita, jotka pohjautuvat sulfaattisellun tuotannon sivutuotteena syntyvään mustalipeään sekä kiinteään biomassaan, kuten sahanpuruun tai puunkuoreen. Östrandin biojalostamo on kehitysprojekti, jossa on ratkaistava vielä useita teknisiä haasteita ennen projektisuunnitelman viimeistelyä.

Lisätiedot

Henrikki Talvitie, toimitusjohtaja, St1 Nordic Oy, puh. +358 10 557 11

Liisa Joenpolvi, Head of Nordic Communications, St1 Nordic Oy, puh. +358 10 557 2419

Mikael Källgren, President Renewable energy, SCA, puh. + 46 60 193317

Björn Lyngfelt, SVP Communications, SCA, puh. +46 60 193498

Lähde St1 tiedote.

The post SCA ja St1 ovat perustaneet yhteisyrityksen tuottamaan ja kehittämään nestemäisiä biopolttoaineita appeared first on Lähienergia.

Pilotti toteutetaan St1:n Vantaan Etanolix®-biojalostamolla, jossa tuotetaan leipomojätteistä edistynyttä etanolia liikenteen polttonesteeksi. Q Powerin metanointiyksikkö on integroitu biojalostamoon. Pilottivaihe kestää Vantaalla kolme kuukautta ja sen aikana konseptia testataan sekä tarkennetaan sen teknistaloudellista skaalattavuutta. Pilottiyksikköön on liitetty myös tankkauspiste, josta tankataan suoraan prosessissa tuotettua biometaania pilottiin osallistuviin kaasuautoihin.

Q Powerin tekniikka tarjoaa konkreettisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Biometaanilla tulee suuressa mittakaavassa olemaan keskeinen merkitys erityisesti raskaan liikenteen uusiutuvana liikenteen polttoaineena sekä laivaliikenteessä. Konsepti tarjoaa myös energian varastointimahdollisuuden ja voi siten toimia uusiutuvan energian säätövoimana.

”Meille päästöt ja jätteet ovat raaka-aineita, joita hyödyntämällä voidaan merkittävästi lisätä kestävää biometaanin tuotantoa. Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että käynnistetyn pilotin myötä voimme yhdessä St1:n kanssa testata konkreettisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan teollisessa ympäristössä”, toteaa Q Powerin uusi toimitusjohtaja Eero Paunonen.

”Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää sekä kestäviä polttoaineita että jo ilmakehässä olevan hiilen sitomista. Q Powerin teknologiassa on erittäin suuri potentiaali erilaisten teollisuusprosessien hiilidioksidin muuntamiseksi kestäviksi polttoaineiksi. Näemme konseptin erittäin mielenkiintoisena niin omien öljyn- ja biojalostamoidemme kuin muunkin teollisuuden hiilidioksidivirtojen hyödyntämisessä kestävinä polttoaineina”, sanoo St1:n biojalostusliiketoiminnan johtaja Patrick Pitkänen.

Lisätietoja

Q Power, toimitusjohtaja Eero Paunonen, eero@qvidja.fi, puh. 044 4252260

St1 Oy, biojalostustoiminnan johtaja Patrick Pitkänen, patrick.pitkanen@st1.fi, puh. 040 775 6200

Kirjoittaja

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

Lähde St1 tiedote

The post Q Power ja St1 pilotoivat synteettisen polttoaineen valmistusta biojalostamon hiilidioksidista appeared first on Lähienergia.

Tulevia tapahtumia

Lähienergialiitto ja kansanedustajat Harri Jaskari, Jari Myllykoski, Johanna Karimäki järjestävät 9.6.2016 Aurinkoenergia nyt – työkaluja energiaremonttiin tapahtuman.

Med Natur och miljö vi organiserar Helles solsvar 18.6.2016 hos Heffe och Pippe Ericsson på Stora Ängeskär utanför Kasnäs, Kimitoön. Är du nyfiken på hur du kan driva din sommarstuga med solenergi? Nu har du en chans att se hur det kan fungera i praktiken. Henry Clay Ericsson och Marianne Thun-Ericsson berättar om sina erfarenheter av solpaneler, solfångare och ett minivindkraftverk.

Lähienergialiitto on mukana SuomiAreenassa 11.-13.7.2016 Porissa.

Lähienergialiitto ja Suomen LVI-liitto SuLVI järjestävät 20.10.2016 koulutuksen Lämmitysjärjestelmän valinta muuttuvassa maailmassa.

Energia 2016 -tapahtuma kokoaa energia-alan toimijat Tampereelle 25.-27.10.2016, varaa aika kalenteristasi. Lähienergialiitto on mukana tapahtuman järjestelyissä.

Lähienergialiiton sääntömääräinen syyskokous 26.10.2016 Energia 2016 -tapahtuman yhteydessä Tampereella.

Poimintoja Lähienergialiiton viimeaikaisesta toiminnasta

Lähienergialiiton kevätkokous pidettiin 24.5.2016, jossa vieraili Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila.

Lähienergialiiton YouTube opetusvideot -hanke julkaisi ensimmäiset videot, joiden aiheina ovat aurinkolämpö ja -sähkö.

Lähienergialiitto antoi lausunnon maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitykseen. Lähienergialiiton mielestä Suomen on kannustettava pientuottajien yhteistä ja alueellista energiantuotantoa.

Lähienergialiiton Esa Salokorpi antoi asiantuntijalausunnon maa- ja metsätalousvaliokuntaan EU:n Kierto kuntoon -toimintasuunnitelmasta.

Vierasblogi-sarja sai kuukauden aikana uutta sisältöä ja kaksi uutta kirjoittajaa: Suomen tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen liittyi kirjoittajiin kahdella kirjoituksellaan – kysymällä onko kaikkien pakko tykätä tuulivoimasta ja 1000 MW tuulivoimatehoa on hyvä alku, joka tarvitsee jatkoa, myös Kaisa Kosonen liittyi kirjoittajiin ja aloitti kohottamalla maljan ministeri Rehnille, BCDC Energia -hankkeen Maija-Leena Huotari parantaa energialukutaitoa vertailemalla aikoja jolloin vaari lampun osti nykysähkömarkkinoiden murrokseen ja Tuomas Vanhanen kirjoittaa kuinka biotaloudessa suunnitelmat ja teot eivät kohtaa. Jos olet kiinnostunut julkaisemaan kirjoituksia lahienergia.org -sivustolla, ota yhteys minuun.

Uutiskirjeen tavoite

Lähienergialiiton tavoite on edistää suomalaista uusiutuvan energian käyttöä ja siihen liittyvää teknologiaa ja liiketoimintaa. Yksi tärkeä osa liiton toiminnasta on myöskin Lähienergialiiton ja sen jäsenten toiminnasta tiedottaminen. Nykymaailmassa viestintäkanavia on monia ja me pyrimme palvelemaan jäsenistöämme ja sidosryhmiämme mahdollisimman monessa kanavassa. Siksi tämä kerran kuukaudessa sähköpostilla lähetettävä uutiskirje. Kaikki Lähienergialiiton uutiskirjeet löytyvät tämän linkin avulla.

Tilaa kuukausittainen uutiskirje Lähienergialiiton toiminnasta. Toivottavasti sisältö tyydyttää.

Muita Lähienergialiiton uutisia ja vilkasta blogausta pääset seuraamaan tämän linkin avulla. Kaikki Lähienergialiiton viralliset julkaisut taas löytyvät tämän linkin avulla.

Kirjoittaja:

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

The post Lähienergialiiton uutiskirje 5/2016: ensimmäiset YouTube-opetusvideot julkaistu appeared first on Lähienergia.

Harmittava asia sen sijaan on, ettei biotaloudelle tehty strategia monimuotoisine mahdollisuuksineen näytä toteutuvan ainakaan vielä. Suurin osa megahankkeista on biopolttoaineisiin liittyviä. Tämän päivän biotalous on liian yksipuolista. Pienemmässä mittakaavassa toki tapahtuu. Biotalous.fi-verkkosivuilla on esimerkkejä viherseinistä, komposiittimateriaaleista sekä järvikalapihveistä. Kaikki asiallisia esimerkkejä monipuolisista mahdollisuuksista.

Silti meillä on vielä yksisilmäisyyttä vakavampi ongelma. Suomen puu ei riitä kaikkeen tähän uuteen biotaloustouhotukseen. Eikä ihme, sillä kyllä täällä on aiemminkin keksitty käyttää puuta ja myydä sen jalosteita maailmalle.

Me emme lähde nollasta liikenteeseen. Mikä siis on lähtötilanne?

”Vuosina 2008-2012 puuta käytettiin noin 51 miljoonaa kuutiota vuodessa, joka vastasi noin 70% Suomen kestävistä hakkuumahdollisuuksista – kasvuun on siis varaa.” [1] Näin sanotaan Suomen biotalousstrategiassa. Jos tekee nopean prosenttilaskun, kestäväksi potentiaaliksi saadaan noin 73 miljoonaa kuutiota.

Metsäteollisuuden sivuilla sanotaan, että vuonna 2014 puun korjuuta harjoitettiin 56 miljoonan kuution edestä. Lisäksi: “Vuotuiset kestävät hakkuumahdollisuudet ovat noin 80 milj. kuutiota. Metsien vuosittainen kasvu on yli 105 milj. kuutiota.”[2] Metsäteollisuus on siis hieman Suomen biotalousstrategiaa optimistisempi hakkuumäärien kasvun suhteen.

Oli kestävä hakkuumäärä sitten 73 tai 80 miljoonaa kuutiota, ei se muuta perustavaa laatua olevaa totuutta siitä, että biotalouden uusille menestystarinoille ei ole tarjolla tarjolla määräänsä enempää biomassaa. Kasvupotentiaalia on karkeasti parikymmentä miljoonaa kuutiota. Suurieleisten suunnitelmien toteutuksen on siis rakennuttava jollekin muulle kuin massiiviselle puuenergian lisäkäytölle. Esimerkiksi edellä mainittuja järvikaloja voi pyöritellä pihveiksi vielä kauan sen jälkeen, kun viimeinen risu heitetään bioetanoliprosessiin.

Mihin tuo karkeasti parikymmentä miljoonaa kuutiota metsämassaa sitten riittää?

Kirjoitin jo vuosi sitten siitä, kuinka Suomen puunkäytön kasvulla on rajat. Käyttäjiä olisi kyllä jonoksi saakka: Osa haluaa tehdä puusta bensaa, osa haluaa polttaa sen voimalaitoksissa sähköksi ja lämmöksi, osa haluaa lisätä puurakentamista ja vielä jotkut haluavat korvata puumateriaaleilla esimerkiksi muoveja.

Hallitus sanoo kuitenkin suoraan kärkihankkeita nimetessään, että nyt panostetaan bioenergiaan ja -polttoaineisiin.[3] Minua silti ihmetyttää, kuinka suuria ja vaikuttavia biotaloushankkeita hallitus vielä odottaa, kun jo ensimmäinen kärkihanke eli energiaosuus on määritetty niin, että se vie kokonaisuudessaan metsämassan kestävän käytön lisäpotentiaalin?[4][5]

Parillakymmenellä miljoonalla kuutiolla metsämassaa saa nimittäin esimerkiksi 27 TWh edestä liikennepolttoainetta, eli vähän alle 60% koko tieliikenteen energiankulutuksesta.[6]

Tällöin koko biomassan kestävä lisäyspotentiaali on jo käytetty. Hallituksen tavoite on kattaa 40% biobensalla 2030 mennessä, joten yksi kolmasosa biomassasta jää poltettavaksi energiana esimerkiksi Helsingissä[7], tai muuhun käyttöön. Itse asiassa tuo biopolttoaineista yli jäävä kolmannes, eli vajaa seitsemän miljoonaa kuutiometriä metsämassaa tarkoittaa energiana noin 14 TWh sähköä ja lämpöä[8]. Helsingissä joudutaan tai saadaan siten tukeutua useisiin energialähteisiin, sillä heidän tuleva uusiutuvan energian tarpeensa on 40 TWh. Helen onkin rakentanut lämpöpumppuja kattamaan lämmön tarvetta[9].

Biotaloustrategian mukaan valtio haluaa puusta energiaa, biopolttoaineita, mutta myös jotain muuta –  puurakentamista

Puurakentaminen on strategiassa käsitelty vain yhdellä lyhyellä kappaleella, vaikka biotalousstrategiassa itse asiassa arvioidaan jo nykyisen biotalouden piiriin kuuluvan rakentamisen antavan suuremman tuotoksen yhteiseen pottiin kuin esimerkiksi massa- ja paperiteollisuuden. Lisäksi rakentamisen arvonlisäys on arvioitu kaikkein suurimmaksi biotalouden sektoreista. Kuitenkaan rakentamisen ja puutuoteteollisuuden vienti ei ole juuri mitään verrattuna massa- ja paperiteollisuuteen.[10]

Pakko myöntää, että minulle ei avautunut mitä eroa on puutuoteteollisuudella ja rakentamisen biotalousosalla. Edellinen kun käsittää myös puu- ja hirsirakentamisen tuotteet.[11] Kertokaa jos tiedätte. Joka tapauksessa äkkinäisempi voisi tehdä edellä mainitusta sen johtopäätöksen, että puurakentamisen edistäminen voisi olla meille ihan hyvää bisnestä. Saisiko näiden jo ennestään määrältään suurten tuotteiden viennin osuutta saisi nostettua? Tai olisiko puurakentamisen edistämisellä muita hyötyjä? Olisiko monipuolisemmalla biotaloudella mahdollista saavuttaa enemmän? Suuressa mittakaavassa tästä on tietysti turha puhua, jos koko hakkuupotentiaali menee autojen tankkeihin sekä kaupunkien lämmitykseen.

Puutuoteteollisuus kysyy blogissaan: “…onko Suomen hallitusohjelma ja biotaloustrategia pelkkää sananhelinää ja juhlapuhetta vai siirrymmekö käytännön tekoihin kohti biotaloutta? Unohtuvatko nyt rakennuksen elinkaarenaikainen hiilijalanjälki ja Suomen biotaloustavoitteet pelkkää rakennusten käytön aikaista energiankulutusta minimoitaessa?”[12]

Minusta tuota viestiä kannattaa pureskella huolella

Tässä nyt lyhyesti ja ytimekkäästi viesti päättäjille ja kaikille, keitä asia kiinnostaa: Suomen puu ei riitä kaikille. Uusille innovaatioille ei riitä kasvualustaa, jos kaikki haalittavissa oleva puumassa poltetaan bensan korvikkeena ja samaan aikaan puulla halutaan korvata fossiiliset polttoaineet energiantuotannossa.

Tämä oli biotaloutta käsittelevän blogisarjan toinen osa (ensimmäinen osa:Biotaloudessa suunnitelmat ja teot eivät kohtaa). Viimeinen käsittelee biotaloutta kansainvälisestä näkökulmasta.

Kirjoittaja

Tuomas Vanhanen

Lähteet

[1] ”Suomen biotalousstrategia – Työ.” 2014. 30 May. 2016 <https://www.tem.fi/files/39784/Suomen_biotalousstrategia.pdf>

[2] ”Suomen metsäteollisuus numeroina – Tilastot – Metsäteollisuus.” 2013. 30 May. 2016 <http://www.metsateollisuus.fi/tilastot/Suomen-metsateollisuus-numeroina-169.html>

[3] ”Työ- ja elinkeinoministeriö – Biotaloudessa paljon potentiaalia.” 2016. 30 May. 2016 <https://www.tem.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotearkisto/vuosi_2015?119950_m=118656>

[4] Vuonna 2005 biomassan lisäyspotentiaaliksi arvioitiin noin 27,5 TWh. Sen jälkeisen kasvun myötä kasvupotentiaalia on vielä jäljellä noin 8 TWh. Suomen koko energiankulutus on noin 372 TWh.

”YMra3_2010_Bioh … eista_enemman_energiaa.pdf – Valtioneuvosto.” 30 May. 2016 Sivu 34. <http://www.ym.fi/download/noname/%7B47D3B014-3543-40A8-A0E4-F2FD548682E8%7D/32007>

[5] Tieliikenteessä kului vuonna 2012 yhteensä 166 PJ eli noin 46 TWh energiaa, kun koko liikennesektorin kulutus oli noin 50 TWh. Vuonna 2014 liikennesektorin energiankulutus oli 49 TWh.

40% 46 TWh:sta on 18,4 TWh.

”Tilastotietokannat | Tilastokeskus.” 2011. 30 May. 2016 <https://tilastokeskus.fi/tup/tilastotietokannat/index.html>

[6] Katso blogin lähteistä nro 9 ja tarkempi laskelma. Metsähake muuntuu biopolttoaineeksi noin muuntosuhteella 5-8:1. 20 milj.m3 vastaa siis enintään 4,2 milj.m3 bioetanolia. Tämä vastaa noin 27,4 TWh energiaa öljypohjaisen bensan tilalla käytettynä.

”Kun bioenergia ei riitä – Tuomas Vanhanen.” 2015. 30 May. 2016 <http://tuomasvanhanen.fi/blogi/kun-bioenergia-ei-riita/>

[7] ”Helsingin energiaratkaisu – WWF.” 2015. 30 May. 2016 <http://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/helsingin-energiaratkaisu/>

[8] ”25.04.2012 – Metla Metsätilastotiedote.” 2012. 30 May. 2016 <http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2012/puupolttoaine2011.htm>

[9] ”Helen rakentaa Helsinkiin uuden, suuren lämpöpumppulaitoksen …” 2016. 31 May. 2016 <https://www.helen.fi/uutiset/2016/lampopumppulaitos/>

[10] ”Suomen biotalousstrategia – Työ.” 2014. 30 May. 2016 ,katso sivu 9 taulukko 1. <https://www.tem.fi/files/39784/Suomen_biotalousstrategia.pdf>

[11] ”Toimialat – Puutuoteteollisuus ry.” 2015. 30 May. 2016 <http://puutuoteteollisuus.fi/toimialat/>

[12] ”Näkökulma: hirsirakentaminen on osa kansallista biotalousstrategiaa …” 2016. 30 May. 2016 <http://puutuoteteollisuus.fi/nakokulma-hirsirakentaminen-on-osa-kansallista-biotalousstrategiaa-vai-onko/>

Alunperin julkaistu 31.5.2016 Tuomas Vanhanen -blogissa

The post Rajoitetun kasvun mahdollisuudet appeared first on Lähienergia.

Valtion Cleantech-rahat jaetaan kahdessa osassa. Ensimmäisen hakukierroksen ensimmäinen vaihe päättyi juuri, joten tiedämme, ketkä rahaa hakivat. Kuten kirjoitin, valtaosa hankkeista liittyi jollain tapaa biotalouteen. Tämä myös vastaa hyvin Sipilän hallituksen päämääriä. Tavoitteena on löytää uutta kasvua ja sitä myötä työpaikkoja erityisesti biotaloudesta.

Mutta mitä on biotalous?

Lähdin apujoukkojeni kanssa kaivamaan asiaan selvyyttä lukemalla Suomen hallituksen biotalousstrategian. En aio käydä strategian jokaista yksityiskohtaa tässä läpi, mutta löysimme sieltä seuraavat tärkeimmät huomiot.

Tärkeimmät huomiot Suomen biotalousstrategiasta

• Strategiapaperin mukaan Suomen tärkeimmät luonnonvarat ovat
  • Metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja merien biomassa, sekä
  • Makea vesi
• Suomen biotalous tulee siis perustumaan vesivarojen ja biomassan hyödyntämiseen, muun muassa seuraavien tavoitteiden ja huomioiden mukaisesti
  • Uusia biopohjaisia tuotteita pyritään valmistamaan puusta.
  • Jätteiden ja ylijäämämateriaalin käyttö korostuu.
  • Puu on tärkeä energiantuotannossa, sekä
  • biopolttoaineiden, ja öljyjen raaka-aineena.
  • Puurakentamisen kasvunäkymät ovat hyvät.
  • Elintarviketeollisuus ja terveydenhuolto biotekniikan sovelluksina. [1]

Biotalous siis näyttäisi Suomen virallisen strategian mukaan olevan paljon muutakin kuin puun polttoa tai biopolttoaineita. Itse asiassa jo strategian tiivistelmässä strategia määrittelee biotalouden melko laveasti: ”Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.” Silti Suomen Cleantech-kärkihankkeiden ensimmäisellä hakukierroksella lähes kaikki hankkeet liittyivät biopolttoaineisiin. Miksi? Missä ovat palvelut, vesi, ravinto ja uudet tuotteet?

Missä ovat biotalouden uudet tuotteet?

Syitä voidaan vain arvailla. Ensimmäinen syy voisi olla, että muita kuin biopolttoainehankkeita on vireillä, mutta ne eivät hakeneet rahaa vielä ensimmäisessä haussa. Jos näin on, muutos nähdään vuoden päästä, kun seuraavan hakukierroksen hakijat julkaistaan.

Toinen mahdollisuus voisi olla, että Suomessa ei yksinkertaisesti ole juuri muita kuin biopolttoainehankkeita vireillä. Tässä tapauksessa Suomen elintarviketeollisuuden, rakennusteollisuuden, terveysteknologia-alan sekä erityisesti puhtaaseen veteen liittyvän liiketoiminnan tulisi herätä. Biotalous on paljon muutakin kuin energiaa ja polttoaineita. Ottakaa omanne pois ja luokaa uutta! Rahaa on tarjolla!

Itse asiassa Suomessa kyllä innovoidaan muutakin kuin metsäenergiaa – nimittäin ruokaa. Tekes-rahoitusta jo aiemmin nostanut nyhtökaura osuisi imagollisesti kuin nyrkki silmään Suomen biotalousstrategian kärkihankkeeksi. Nyhtökauran taustalta löytyy elintarvikealan perustutkimusta sekä yritysmaailman kokemusta. [2] Erinomaista! Mutta hetkinen, ei tämä löydy kärkihankelistalta.

Miksi nyhtökauran kaltaisia hankkeita ei nouse kärkihankkeiden joukkoon? Yksi syy voi olla, että hankkeet ovat liian pieniä. Työ- ja Elinkeinoministeriö asetti kärkihankkeille viiden miljoonan euron minimibudjetin. Nyhtökaura sai aikanaan Tekesiltä 800 tuhatta euroa tukea ja nyt pääomasijoittajilta on kerätty 1,3 miljoonaa euroa rahoitusta tuotannon käynnistämiseen. [3] Jos Suomen yksi puhutuin biotalous-startup on liian pieni Cleantech-kärkihankkeeksi, ehkä olisi syytä tarkistaa rajaa? Tai ehkä tulisi järjestää oma rahoituskierros muille kuin hyvin pääomavaltaisille hankkeille, kuten strategiassa kysytyille palveluille? Vertailun vuoksi paljon puhuttu ravintolaruoan tilauspalvelu Wolt keräsi pari miljoonaa rahoitusta [4]. Tuokaan kokoluokka ei olisi kelvannut kärkihankkeiden joukkoon.

Biotalousstrategiassa muuten todetaan, että ”puolet Suomen biotaloudesta perustuu metsiin” [1, s. 8]. Toinen puoli olisi siis kaiketi oltava jotain muuta. Loppuosa lienee esimerkiksi jätteiden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä sekä jo edellä mainittua ruokaa. Biotalouden innovaatioita soisi siis nousevan myös puubisneksen ulkopuolelta.

Väliyhteenvetona todettakoon, että

1. Valtio tukee Cleantech kärkihankkeita miljoonilla seuraavien vuosien aikana.
2. Cleantech on muun muassa päästötöntä energiantuotantoa, ympäristöteknologiaa, mutta myös biotaloutta – biotalous on Cleantechin osa.
3. Valtio haluaa syystä tai toisesta painottaa juuri nyt erityisesti biotaloutta.
4. Biotalous ei ole pelkkää puun polttoa vaan myös esimerkiksi puurakentamista tai vesivarojen järkevää hyödyntämistä.
5. Valtion rahoitusta hakevista Cleantech-projekteista melkein kaikki hakemukset liittyvät puun tai puujalosteiden polttoon.

Ei haudota kaikkia munia samassa korissa

Haluan ihan yhteisen hyvän nimissä kannustaa myös muita kuin metsäalan yrityksiä ja yhteisöjä tekemään innovaatioita valtion tuella. Ja en sano tätä nyt siksi, etteikö metsäala olisi tärkeä ja hyvä ala. Tai etteikö saisi innovoida myös ilman valtion osallistumista. Tai etteikö olisi pitkässä juoksussa hyvä energiantuotannossa korvata hiiltä puulla. Ei. Uskon kuitenkin, että laaja-alaisempi teollisuuspohja olisi parempi Suomelle. Jos kaikki munat ovat metsähakekorissa, voi yksi metsäteollisuuden kannalta hankala EU-päätös ajaa koko maan jälleen yhteen lamaan. Jotta edellä mainittu olisi mahdollista, haluan kannustaa Suomen valtiota luomaan todelliset puitteet laaja-alaisen biotalouden synnylle.

Suomen linja on vakaa. Bioenergia on jämäkkä osa Suomen energiastrategiaa. Ministeri Olli Rehn totesi Suomen kuvalehden haastattelussa [5] seuraavaa:

”Minun on hyvin vaikea nähdä näin [kestävästi] tuotetun biopohjaisen energian hiilineutraalisuutta lopulta kyseenalaistettaisiin EU:n päätöksenteossa…
…Suomen varasuunnitelman osalta lähdemme siitä, että ennakkovaikuttaminen tuo tulosta.”

Biotalousstrategiaa lukiessa ei voi olla ajattelematta, että Suomella itse asiassa on jo varasuunnitelma. Varasuunnitelma on koko se osa biotalousstrategiaa, joka ei ole vain puun polttoa, vaan paljon muuta. Vaikka Suomelle eittämättä olisi hankala paikka joutua arvioimaan metsäenergian päästönsä uudelleen, en jaksa uskoa sen vievän tätä maata turmioon. Enemmän pelkään, että jäämme kehityksen jalkoihin EU:n päätöksestä riippumatta, jos emme käytä koko laajaa osaamistamme hyödyksi, vaan keskitymme vain esimerkiksi biopolttoaineisiin.

YLE kysyi viime viikolla huolestuneena ”Putoaako Suomen biotaloudelta pohja?”, jos EU päättää kohdella puuta päästöjä aiheuttavana energiamuotona. [6] Kysymys on mielestäni väärä. Biotalous ei ole yhtä kuin Suomen energiatulevaisuus. Jos ei tarkoiteta biotaloutta, voitaisiin rehdisti puhua metsäenergiasta sekä metsätaloudesta ja edistää niitä kärkihankkeilla.

Itse asiassa monikaan ei taida tietää, mitä on biotalous, vaan sitä pidetään puun tai puusta tehdyn liikennepolttoaineen polton synonyyminä. Biotalouden kärkihankkeiden ei ehkä tarvitsisi olla jotain suurta, johon tarvitaan viiden miljoonan budjetti. Palveluita ja ekosysteemeitä, biotalouden Woltteja ja uusia nyhtökauroja näyttäisi syntyvän muutaman innostuneen ihmisen voimin myös paljon pienemmällä rahalla. Näyttäisi siltä, että biotalouden hiekkalinnaa rakennetaan vanhalla muotilla. Ehkä siksi biotalouden suunnitelmat ja alan kärkihankkeet eivät kohtaa.

Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa kolmiosaisesta biotalousanalyysistä, jonka julkaisen toukokuun 2016 aikana (toinen osa: Rajoitetun kasvun mahdollisuudet).

Lue aiempi aihetta pohjustava kirjoitukseni:

Kertovatko kärkihankkeet jotain Suomen Cleantech-tulevaisuudesta?

Kirjoittaja

Tuomas Vanhanen

Lähteet

[1] https://www.tem.fi/files/39784/Suomen_biotalousstrategia.pdf
[2] http://www.hs.fi/ruoka/a1452571775241
[3] http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/nyhtokaura-haastaa-jauhelihan
[4] http://www.talouselama.fi/kasvuyritykset/wolt-kerasi-2-miljoonaa-euroa
[4] http://suomenkuvalehti.fi/share/908662/0bbd47
[5] http://yle.fi/uutiset/putoaako_suomen_biotaloudelta_pohja/

Ps. Kiitos kirjoituksen inspiraatiosta eli hyvästä kysymyksestä Jonathan Fagerström.

Alunperin julkaistu 3.5.2016 Tuomas Vanhanen -blogissa

The post Biotaloudessa suunnitelmat ja teot eivät kohtaa appeared first on Lähienergia.

Äänekosken uusi biotuotetehdas on erinomaisesta brändäyksestä huolimatta sekin pääosin sellutehdas. Se on uusi ja valtava biomassaa mm paperin valmistusta varten keittävä kattila.

Miten hypen merkitystä mitataan?

Aivan samalla tavalla kuin puhuttaessa Smart Grid:stä – älykkäistä sähköverkoista tai Internet of Things:stä – asioiden internetistä, on minun ja varmasti sinun usein erittäin hankala päästä jyvälle siitä, mitä tämä hype oikeastaan merkitsee. Tuleeko tämä uusi asia, josta meuhkataan, mullistamaan maailman? Onko biotalous kuin kiertotalous? Vai enemmän kuin 3D-tulostaminen? Miten merkitystä mitataan?

Ilahdun ja yllätyn aina kun koti-Suomestamme ponnistaa uusi hienosti brändätty juttu liikkeelle. Ei brändinkään tarvitse olla heti valmis, vaan myös uusi idea tai palo parempaan sytyttää liekin. Näin kävi minulle myös biotalouden löydettyä tiensä twitteriini. Porukka alkoi mesota, positiivinen fiilis levisi ja tulevaisuudenusko valtasi alaa. Hyvä!

Yksi biotalouden mittari

Tämä on blogi energiasta. Teknologia on lopulta vähemmän fiilistä ja enemmän faktaa. Siksi seuraavaksi arvioin kuinka biotalous muuttaa energiatulevaisuuttamme.

Katso seuraavaa kuvaajaa. Se pyrkii kertomaan, mitä biotalous voi Suomelle tarkoittaa energianäkökulmasta. Kuvaajaan liittyy kaksi oletusta:

1. Suomeen rakennetaan kolme suunnitteilla tai rakenteilla olevaa sellutehdasta: Äänekoski, Kuopio ja Kemijärvi. Mikään muu ei muutu.
2. Kemijärven tehtaan sähköntuotannon on samaa kokoluokkaa muiden hankkeiden kanssa, suhteutettuna selluntuotantokapasiteettiin.

Lisäksi yksi huomio: Kaikki sellutehtaan tuottama energia ei ole sähköä, vaan tehtaalla syntyy samalla merkittävä määrä lämpöä. Kuvaajassa kuitenkin näkyy vain sähkön osuus.

Tämä on karkea arvio. Keskitytään kokoluokkiin.
*Katso lähteet.

Sekä sähkönkulutus, että -tuotanto siis kasvavat verrattuna nykytilanteeseen. Mitään erityisen merkittävää ei kuitenkaan näytä tapahtuvan. Biotalous näyttäisi helpottavan sähköpulaa…

Mutta vain vähän

Kun siis keskustelet ja mouhoat biotaloudesta, muista, että se

1. Ei ratkaise Suomen energiahuollon suuria kysymyksiä.
2. Uusilla sellutehtailla kuitenkin on positiivinen vaikutus Suomen energiahuoltoon.

Uuden aallon biotuotetehtaat ovat ennen kaikkea uusien biomateriaalien tutkimuskeskuksia, mutta samalla ne toteutuessaan pienentävät vuotuista sähköntuotannon tarvetta noin 2 TWh verran.

Pari terawattituntia – paljonko se on? Se on suunnilleen saman verran kuin neljännes ydinvoimalaa. Se on siis melko paljon. Toisaalta se on vain reilut pari prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.

Summa summarum

Biotalouden suurimmat vaikutukset siis tulevatkin toivottavasti vientiteollisuuden kautta, kun uusia korkean hinnan biotuotteita alkaa mennä kaupaksi maailmalle.

Luin muuten juuri, että Lego etsii korvaajaa öljylle palikoidensa valmistamiseen.

Onhan suomalainen biotalous jo jonossa?

Kirjoittaja

Tuomas Vanhanen

Lähteet

Kaikki tämän kirjoituksen lähteet liittyvät kuvaajaan.

[1] Äänekosken sellutehtaan YVA-selostus (Ympäristövaikutusten arviointi). Sisältää mm arviot energiankulutuksesta ja tuotannnosta. http://www.metsafibre.fi/Uutiset/Material
[2] Kuopion sellitehdasta suunnittelee Finnpulp. Linkki hankkeen YVA-ohjelman raportti. http://www.finnpulp.fi/files/media/Finnpulp
[3] Pisimmällä biotalouden kärkijoukoissa näyttäisi uusista hankkeista etenevän Äänekosken sellutehdas-hanke. http://biotuotetehdas.fi/mika-hanke
[4] Kuopion sellutehdashanke on kooltaan Äänekoskea vastaava. http://www.ksml.fi/uutiset/talous/kuopio
[5] Kemijärven sellutehdashanke olisi kaivattu investointi. Energian kulutus- ja tuotantoarviot on tehty tämän jutun perusteella. http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/

*Vuoden 2014 sähköntuotannon arvona on grafiikan täydentämiseksi käytetty samaa kuin vuoden 2013 arvo. Todellinen luku ei tätä kirjoittaessa ollut minulla tiedossa, mutta se lienee samaa kokoluokkaa. Kiitos, jos viitsit osoittaa tuoreemmat luvut.

Alunperin julkaistu 20.10.2015 Tuomas Vanhanen -blogissa

The post Biotalous helpottaa sähköpulaa appeared first on Lähienergia.

Saunalisät ja iltapäivätorkut. Biotalous on päivän sana, mutta mitä se tarkoittaa? Taipuuko suomalainen metsäosaaminen uusiksi tuotteiksi? Pystyykö Suomi uusiutumaan?

Olin vuosia sitten paperitehtaan energiaosastolla hommissa. Meidän tehtävänä oli pitää kuljettimet kunnossa, jotta miljoonien paperisampo takoisi lakkaamatta.

Nyt nuo sammot ovat vaimenneet. Suomalainen metsäteollisuus on ollut vaikeuksissa jo pitkään.

Perinteinen paperiteollisuus

Metsäteollisuus on Suomen hyvinvoinnin kulmakivi. Sellu-, kartonki-, ja paperitehtaat täplittävät Suomen karttaa.

Vielä 2005 Suomessa oli 54 sellu-, kartonki-, tai paperitehdasta tai näiden yhdistelmää. 26 paperitehdasta, 15 kartonkitehdasta ja 20 sellutehdasta. Alla on kuva vuoden 2008 metsäteollisuuden tehtaista. Tuosta tilanteesta on tultu rajusti alaspäin.

[1]

Murros

Vuoden 2005 jälkeen alkoi alamäki: 17 lakkautettua paperin jalostustehdasta, yhdeksän lakkautettua sellu- ja paperitehdasta. Vuoden 2011 loppuun mennessä poissa oli lähes 3800 työpaikkaa. YLE kirjoitti taannoin: “Pöyryn laskelmien mukaan yksittäisiä paperikoneita on suljettu yhteensä 34 vuosina 2005–2015”. [2]

Oheisessa kuvassa on listattu Suomen paperitehtaat vuonna 2008. Punaisella värillä on kuvattu sittemmin lakkautetut yksiköt. Keltaisella on merkitty yksiköt, joissa toiminta on muuttanut tai on muuttamassa muotoaan. Varkaudessa paperikone muutetaan tuottamaan pahvia, ja Äänekoskella on meneillään sellutehtaan laajennus.

[3][4]
Vuonna 2012 Suomessa oli 45 sellu-, kartonki-, tai paperitehdasta. [5]

Uusi nousu

Muutos ei kuitenkaan ole pelkkä loppu, vaan samalla uuden alku. Edellisen kuvan ideana on näyttää, että metsäteollisuus toisaalta on murroksessa, mutta on toisaalta kyennyt muuttamaan osin muotoaan vaikeuksien edessä. Varkaudessa Stora Enson omistama paperikone ajoi nyt kesällä ulos viimeisen hienopaperirullansa. Kone muutetaan tuottamaan pahvia aaltopahvimarkkinoille. [6]

Aaltopahvin lisäksi uusia tuulia odotetaan biotaloudesta. Suomessa on YLEn uutisen mukaan piirtopöydällä kolme uutta sellutehdashanketta. Yksi on Äänekoskelle jo rakentuva “biotuotetehdas”. Muut mahdolliset uudet sellutehtaat sijoittuvat Kuopioon ja Kemijärvelle. [7]

Biotalous vaikuttaa energiapolitiikkaan

Uusia sellutehtaita markkinoidaan trendikkäällä brändillä, uusilla innovaatioilla ja mielikuvilla. Loppujen lopuksi biotalous on kuitenkin metsämassan keittämistä, kuivaamista ja polttamista aivan kuten jo vajaat sata vuotta sitten. Teknologia on toki kehittynyt, mutta yhä edelleen mänty kasvaa suomalaisessa kangasmetsässä hitaasti ja varmasti.

Sellutehdas toimii yhä edelleen siten, että puu rahdataan tehtaalle, kuoritaan, pilkotaan ja keitetään. Keitettäessä puun ligniini irtoaa, ja sellu – puun kuitumassa – jatkaa paperikoneelle. Ligniiniä sisältävä mustalipeä poltetaan soodakattilassa, joka tuottaa paperikoneen tarvitsemaa höyryä. Samalla tehdään sähköä. [8]

Itse asiassa juuri tässä on meitä eniten kiinnostava pointti. Sähköä syntyy selvästi enemmän kuin tehdas tarvitsee. Jos sellutehtaita lopetetaan tai rakennetaan lisää, tällä on merkitystä myös Suomen energiavalintoihin. Mutta kuinka paljon sillä on merkitystä?

Onko yhdellä tehtaalla merkitystä?

Ei. Unohdetaan yksilö hetkeksi ja keskitytään suurempiin sfääreihin.Yhdellä tehtaalla ei ole merkitystä Suomen energiahuollon kannalta. Tämä voidaan todeta seuraavasta kuvaajasta. Suomi käyttää luokkaa 85 TWh sähköä. Vaikka metsäteollisuus on suuri sähkönkuluttaja 20 TWh vuodessa kulutuksellaan, edes koko teollisuudenalan alasajo ei aiheuttaisi valtavaa muutosta Suomen energiahuollon kannalta.

Miksi? Koska metsäteollisuus tuottaa itse puolet sähköntarpeestaan. Seuraavassa kuvassa on metsäteollisuuden käyttämä ja kuluttama energia viimeisen 20 vuoden aikana.

Metsäteollisuuden rakennemuutos näkyy graafissa selkeästi. Sähkön kulutus on itse asiassa jo pudonnut 28 TWh:sta 20 TWh:iin. Kulutus on siis pienentynyt kolmanneksen! [9]

Kokoluokista

Seuraavassa pieni pähkinä: Jos Suomen koko metsäteollisuus jostain syystä yhtäkkiä ajettaisiin alas, olisi vaikutus Suomen sähköntarpeeseen ja -tuotantoon suunnilleen yhtä suuri kuin jos

1. Suomen koko henkilöliikenne siirtyisi sähköisiin ajoneuvoihin?
2. Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos valmistuisi?
3. Nykyinen tuulivoimakapasiteetti kymmenkertaistettaisiin?

Vastaus on ilkikurisesti kompa. Vaikutus olisi suunnilleen samaa kokoluokkaa kaikkien edellä mainittujen kanssa. [10]

Metsäteollisuuden energiapoliittinen ulottuvuus

Metsäteollisuuden kolme osaa sellu, kartonki ja paperi elävät murroskauttaan. Näyttäisi siltä, että paperi ei kannata, mutta sellu ja kartonki kannattavat. Uudet biotuotteet eivät vielä näy tilastoissa.

Sellutehdas tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Kartonki- ja paperitehtaat kuluttavat energiaa. Mikäli painopiste olisi siirtymässä selluun, tarkoittaisi se, että sähkönkulutus suhteessa tuotantoon pienenisi.

Samoin mikäli metsäteollisuus ei suurista ponnisteluista huolimatta kykenisi uusiutumaan, tarkoittaisi se energiankulutuksen laskua. Samalla tosin osaltaan laskisi myös Suomen bruttokansantuote.

Viimeinen näkemäni kiinnostava ulottuvuus koskee markkinoille vapautuvaa raaka-ainetta. Biomassan kulutus – mikäli nykymuotoinen metsäteollisuus joutuisi entistä suurempiin vaikeuksiin – laskisi. Markkinoille jäisi näin puun ja muun biomassan ylitarjontaa, joka voisi ohjautua esimerkiksi jatkojalostukseen tai – ellei muuta keksitä – energiantuotantoon.

Puun polttamisen lisääminen tuskin kuitenkaan olisi toivottavaa. Korkealaatuinen puu tulisi maalaisjärjellä ajatellen ensisijaisesti käyttää korkean jalostusasteen tuotteiden valmistamiseen. Vain sivuvirrat ja jalostuksen sivutuotteet tulisi käyttää energiaksi, vaikka bioenergian lisäämisellä saataisiinkin Suomen energiantuotannon uusiutuvan energian osuus pidettyä korkeana.

Yhteenveto

Paperiteollisuuden murros vaikuttaa energiahuoltoomme ainakin seuraavilla tavoilla:

1. Murros vähentää sähkön kulutusta, mutta varsin maltillisesti.
2. Sellutehtaiden alasajo vapauttaisi bioraaka-ainetta markkinoille.
3. Biotalouden painottuminen uusiin sellutehtaisiin vähentää muun energiantuotannon tarvetta Suomessa.

Missasinko jotain? Miten itse näet metsäteollisuuden murroksen? Onko se uhka vai mahdollisuus? Kiitos jälleen sinulle, että jaksoit tänne saakka! Arvostaisin, jos jaat tai jätät kommentin tai muuta palautetta!

Kirjoittaja

Tuomas Vanhanen

Lähteet

[1] Esitys vuoden 2008 tilanteesta mm paperitehtaiden osalta. Kuva: Lasse Ahtiainen www.mapstat.net/paperi08.pdf
[2] YLEn artikkeli metsäteollisuuden murroksesta. yle.fi/uutiset/saatan_riipaista_kovan_kannin_tanaan_
[3] Tuotantoarvot 2008: www.mapstat.net/paperi08.pdf
[4] Tehtaiden nimet: fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_paperiteollisuus
[5] Suomen metsäteollisuuden tehtaat vuonna 2012. fi.wikipedia.org/wiki/www.paperiliitto.fi/media/
[6] Savon Sanomat. www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/
[7] YLE: Suomeen mahtuu kolme uutta sellutehdasta. yle.fi/uutiset/asiantuntija
[8] HS-tiede: puun jalostus yksinkertaistettuna. http://www.hs.fi/tiede/a1417154498576
[9] Metsäteollisuuden energiatilastot. www.metsateollisuus.fi/tilastot/55-Energia
[10] Sähköinen liikenne kuluttaisi noin 10 TWh sähköä, mutta säästäisi energiaa; OL 3 tuottaa valmistuttuaan noin 12 TWh sähköä; Suomen tuulisähkötuotanto vuoden 2014 lopussa oli luokkaa 1 TWh/vuosi www.tuulivoimayhdistys.fi/hankelista

Alunperin julkaistu 12.10.2015 Tuomas Vanhanen -blogissa

The post Pystyykö Suomen metsäteollisuus uusiutumaan? appeared first on Lähienergia.